TIETOA STT:N PALVELUISTA
Yleistä
1.1 Tämä on STT
Suomen Tietotoimisto STT on Suomen johtava, kansallinen uutistoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille, yhdistyksille ja julkisyhteisöille.
1.1.1 Perustietoja STT:stä
STT on perustettu vuonna 1887. Se on yksi maailman vanhimmista toimintaansa edelleen jatkavista uutistoimistoista. STT perustaa toimintansa sananvapauden ja riippumattoman tiedonvälityksen ihanteille. STT katsoo, että sen tuottamien uutisten pitää perustua tarkistettuun tietoon ja uutisraportoinnin on oltava tasapuolista.
STT ei ole mielipidevaikuttaja. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa ja näkökulmia, jonka perusteella lukijat, katselijat tai kuuntelijat voivat itse tehdä johtopäätöksiä ja muodostaa mielipiteensä.
STT:n keskustoimitus sijaitsee Helsingin Albertinkadulla. Uutistoimistolla on kahdeksan aluetoimitusta Suomessa, oma edustus Brysselissä, Moskovassa, Tallinnassa, Tukholmassa ja Washingtonissa sekä useita vakituisia avustajia Suomessa ja ulkomailla. STT:n palveluksessa on noin 130 ihmistä, joista 110 toimittajaa.
Useissa maissa tiedotusvälineet ovat kokeneet kansallisen uutistoimiston itselleen niin strategiseksi, että ne omistavat sen yhteisesti. Näin on myös Suomessa: STT on 43 media-alan yrityksen omistama osakeyhtiö.
Suurimmat omistajat ovat Alma Media (28,2 %), Sanoma-konserni (23,1 %) ja TS-Yhtymä (21,0 %). STT:n palvelujen käytön lopettanut Yleisradio omistaa osakkeista kaksi prosenttia.
STT:n uutispalvelun asiakkaina ovat lähes kaikki Suomessa uutistoimintaa harjoittavat yksityiset mediat. Lisäksi STT:llä on joukko kansainvälisiä asiakkaita. Media-asiakkaita on yhteensä noin sata. Lisäksi yrityksiä, yhdistyksiä ja julkishallinnon yhteisöjä on asiakkaina useita satoja.
STT:n uutisia julkaisevien lehtien yhteenlaskettu levikki on noin 2,5 miljoonaa.
Useimmat uutisia lähettävät yksityiset radiokanavat ovat STT:n asiakkaita. Osa käyttää perinteisiä STT:n toimittajan lukemia uutisia, osa lukee uutisissaan STT:ssä valmiiksi kirjoitetun sähkeuutispaketin. MTV3:n Radio Nova ja Sanoma Osakeyhtiön radiokanavat käyttävät STT:n uutispalvelua oman uutistyönsä taustatukena.
Televisiokanavista STT:n asiakkaita ovat MTV3 ja Nelonen.
1.1.2 STT:n elämäntehtävä
STT:n olemassaolon perusta, missio, on kertoa joka hetki tärkeät ja kiinnostavat asiat.
STT:n toiminnan ydin on jatkuvasti päivystävä ja kattava uutistoimisto. Sen oheen on kehittynyt erilaisia muita media- ja viestintäpalveluita, jotka täydentävät tätä tehtävää.
STT:n visiona on olla Suomen luotettavin tiedon välittäjä. Luotettavuus on toiminnan ydin. Luotettavuuden tavoite koskee sekä STT:n itse tuottamia että sen välittämiä palveluita.
1.1.3 Kansainväliset kumppanit
STT tekee kansainvälisessä uutisvälityksessä tiivistä yhteistyötä johtavien uutistoimistojen kanssa.
STT käyttää eniten brittiläisen Reutersin, ranskalaisen AFP:n, saksalaisen DPA:n ja yhdysvaltalaisen AP:n materiaalia. Erittäin läheistä yhteistyö on myös pohjoismaisten uutistoimistojen, Ruotsin TT:n, Tanskan Ritzaun ja Norjan NTB:n kanssa. STT välittää Suomea koskevat uutiset ruotsiksi muihin pohjoismaihin.
Baltiassa STT:n kumppani on Virossa, Latviassa ja Liettuassa toimiva BNS.
STT:llä on uutisvaihtosopimukset myös useiden muiden uutistoimistojen kanssa. Vastavuoroisesti lukuisilla uutistoimistoilla on käytössään STT:n palvelut, joiden avulla ne seuraavat tapahtumia Suomessa ja lähialueilla. Monet Helsingissä toimivat kirjeenvaihtajat käyttävät STT:n palveluita.
STT on mukana keskikokoisten eurooppalaisten uutistoimistojen muodostamassa ryhmässä Group 39:ssä. Ryhmä perustettiin 1939 takaamaan luotettava kansainvälinen uutisvaihto myös silloisissa erittäin vaikeissa kansainvälisissä oloissa. Group 39:n muut perustajajäsenet ovat Ruotsin TT, Tanskan Ritzau, Norjan NTB, Hollannin ANP, Belgian Belga ja Sveitsin SDA-ATS. Myöhemmin mukaan liittyi myös Itävallan APA.
STT on myös Euroopan uutistoimistojen järjestön European Alliance of News Agencies EANA:n jäsen ja osakkaana uutisvälityksen standardeja suunnittelevassa ja ylläpitävässä International Press Telecommunications Councilissa IPTC:ssä.
1.1.4 STT:n historiaa
Nuori lennätinvirkailija ja toimittaja Woldemar Westzynthius huomasi 1880-luvulla nykykielellä ilmaistuna oivan markkinaraon: Suomesta puuttui uutistoimisto. Kukin lehti hankki tuolloin itse kaikki uutisensa. Suurilla lehdillä saattoi olla varaa jopa ulkomaankirjeenvaihtajiin. Pienet lehdet sen sijaan saksivat niin kotimaan- kuin ulkomaanuutisiakin suurista lehdistä enemmän tai vähemmän vanhentuneina.
Westzynthiuksen perusajatuksena oli, että ”päivittäisen sanomalehden ehkä tärkein tehtävä on niin nopeasti ja huolellisesti kuin mahdollista antaa tietoja kaikista niistä tapahtumista, jotka ovat tärkeitä julkisessa elämässä tai lehden lukijoille”.
Koska Suomessa oli jo varsin kattava lennätinverkko, yksi toimisto saattaisi hänen mielestään hoitaa uutisten hankinnan lehtien puolesta. Ajatus ei sinänsä ollut Westzynthiuksen oma, vaan hän oli saanut esimerkin muualta Euroopasta.
Westzynthius sai luvan aloittaa uutisten toimittamisen lehdille lennättimen avulla, ja 1. marraskuuta 1887 Suomen Sähkösanomatoimisto aloitti toimintansa. Tuota päivää pidetään myös Suomen Tietotoimiston toiminnan alkuna.
Westzynthiuksen hanke osui hyvään maaperään, ja toimisto sai pian asiakkaikseen melko suuren osan Suomen päivälehdistä. Sähkösanomatoimiston ensimmäinen kotimaan uutinen 1. marraskuuta kertoi Turussa pidetystä Suomen talousseuran vuosikokouksesta. Ensimmäisessä ulkomaanuutisessa kerrottiin laulajatar Jenny Lindin kuolleen Lontoossa.
Toimiston tehtäväksi tuli siten uutisten tuottaminen ja välittäminen sanomalehdille. Tämä on edelleenkin STT:n toiminnan kivijalka.
Sortovuodet vaikeuttivat toimintaa
Suomen Sähkösanomatoimiston työ ei kuitenkaan ollut mitenkään auvoista. Arvostelua herätti muun muassa se, että tärkeitä uutistapahtumia jäi hoitamatta. Westzynthius myi toimiston vuonna 1894 ja keskittyi muihin toimiin.
Uuden omistajan Uno Wasastjernan johdolla toimisto koki kovia. Sortovuosina Suomessa lakkautettiin lehtiä, ja vuonna 1902 vuorossa oli myös Suomen Sähkösanomatoimiston lakkauttaminen. Syynä lakkauttamiseen oli lähinnä se, että toimisto oli katkaissut yhteydet Pietarin sähkösanomatoimistoon. Wasastjerna ei kuitenkaan lannistunut. Hän osti muutamaa vuotta aiemmin perustetun Suomen Uutistoimiston ja jatkoi sen avulla vanhan toimistonsa työtä.
1910-luvulle tultaessa Suomessa toimi Suomen Uutistoimiston lisäksi kaksi muuta uutistoimistoa: Sanomalehtien Tietotoimisto ja Itä-Suomen Uutistoimisto. Kilpailu oli kovaa, ja pian ilmeni, ettei kolmelle uutistoimistolle ole Suomessa riittävästi markkinoita. Vuonna 1915 Suomen Uutistoimisto ja Sanomalehtien Tietotoimisto yhdistettiin. Yhdistynyt toimisto sai nimen Suomen Tietotoimisto (STT).
STT:n osakkeet olivat yksityisten kansalaisten omistuksessa. Myöhemmin monimutkaisen operaation kautta omistajiksi tulivat näiden kansalaisten johtamat osakeyhtiöt. Käytännössä STT:n omisti neljä keskeistä lehtitaloa.
STT:n toiminta keskeytyy
Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneet vallankumoukset vaikeuttivat STT:n työtä. STT:n yhteydet ulkomaille olivat pitkään käytännössä poikki. Suurimman vastoinkäymisen aiheutti tammikuussa 1918 alkanut sisällissota Suomessa. STT:n toiminta jouduttiin keskeyttämään kokonaan. Keväällä toimitus jatkoi vaivalloisesti työtään. Koko toimistoa uhkasi lakkauttaminen, mutta omistajat kuitenkin päättivät yrittää vielä kerran.
Tässä vaiheessa alkoi myös STT:n tiivis yhteistyö valtiovallan kanssa. Jo kesällä 1918 STT oli toiminut uuden valtiojohdon äänitorvena ulkomaille. Suomen Virallisen Uutistoimiston perustaminen muutti tilannetta niin, että STT:n piti entisestään supistaa toimintaansa. Virallisen Uutistoimiston toiminta loppui kuitenkin lyhyeen. Myös Itä-Suomen Uutistoimisto havaitsi pian toimintansa kannattamattomaksi. Näin STT:lle ei jäänyt enää todellista kilpailijaa uutistoimistokentällä.
STT:n ja valtiovallan suhteissa merkittävä virstanpylväs on vuonna 1920 solmittu sopimus valtioneuvostouutisten toimittamisesta lehdille. Sopimuksella STT sai yksinoikeuden valtioneuvostouutisiin. Sopimusta noudatetaan soveltuvin osin edelleen. Yksinoikeudesta tosin on luovuttu jo vuosikymmeniä sitten.
Valtiolta avustusta
Vaikkei STT:llä ollutkaan enää mitään todellista kilpailijaa, ei sen toiminta ollut kuitenkin mitenkään kannattavaa. Omistajat eivät halunneet liiemmälti panostaa toimistoon. Jatkuvassa rahapulassa STT joutui turvautumaan toistuviin asiakasmaksujen korotuksiin. Vuosikymmeniä STT sai myös valtiolta avustusta toimintaansa. 1950-luvulla ”avustus” tosin muuttui ”korvaukseksi” valtiolle tehdyistä palveluksista. STT:n ja valtion melko läheinen suhde oli syynä siihen, että STT miellettiin pitkään ”puoliviralliseksi” uutistoimistoksi.
Vuosi 1926 on STT:n historiassa merkittävä. Yleisradio aloitti toimintansa, ja ulkomailta saatujen esikuvien mukaisesti radion uutistoiminta annettiin kansallisen uutistoimiston harteille. Aluksi STT:n uutisia lukivat radiokuuluttajat. Sittemmin ääneen tulivat STT:n omat toimittajat. Jotkut heistä ovat jääneet etenkin varttuneen väen mieliin legendaarisina radioääninä. Yleisradio aloitti omat uutislähetyksensä vuonna 1965. Niiden rinnalla STT:n uutisia kuultiin Ylen kanavilta 2000-luvun puolelle saakka.
Yleisradio tuli myös STT:n omistajaksi pienellä osuudella 1940-luvulla. Tuolloin yhtiön omistuspohjaa laajennettiin muutoinkin. Seuraavan kerran omistuspohjaa laajennettiin 1960-luvulla. STT on kuitenkin aina ollut pääasiassa yksityisten lehtitalojen omistuksessa.
Legendaarisia johtajia
STT:llä on ollut legendaarisia johtajia. Filosofian tohtori E. A. Berg johti taloa vuodesta 1927 peräti vuoteen 1960. Hänen kaudellaan STT vakiinnutti asemansa suomalaisen lehdistön luotettavana palvelijana.
Legendaarinen oli myös Bergin seuraajaksi tullut valtiotieteen tohtori kommodori Kullervo Killinen. Hänen kautensa ehkä merkittävin muutos oli, että STT:hen perustettiin ulkomaantoimitus. Siihen asti STT oli saanut ulkomaisten uutistoimistojen uutiset pääasiassa Ruotsin uutistoimistolta TT:ltä ruotsin kielellä. 1960-luvulta saakka STT on saanut uutisensa kansainvälisiltä uutistoimistoilta suoraan.
Tekninen kehitys
STT:n tekninen kehitys on kulkenut yhtä jalkaa viestintätekniikan kehityksen kanssa. Pitkään uutisten välityskanavana oli lennätin. Puhelintekniikan kehittyminen toi 1920-luvun lopulla mukaan ulkomaanpuhelut. Seuraavan vuosikymmenen uutuus oli langaton Hell-kaukokirjoitin. Tämä tosin oli hyvin epäluotettava väline. 1940-luvulla kaapelikaukokirjoittimet valtasivat alaa uutisvälityksessä.
Uutisten toimittaminen asiakkaille oli kuitenkin hidasta ja vaivalloista. Pääkaupunkilehdet saivat suurta etua siitä, että lähetit liikkuivat ympäri kaupunkia jakamassa uutisliuskoja asiakkaille. Muualla maassa uutisia välitettiin mm. STT:n paikallistoimistojen kautta. Esimerkiksi 1950-luvulla suurimmat asiakkaat saivat uutiset kaukokirjoittimella. Pienemmille asiakkaille uutiset luettiin puhelimessa. Joillekin lehdille uutisliuskat lähetettiin linja-autoilla.
Tietotekniikan huima kehitys alkoi näkyä 1970-luvulla. Uudet tietokoneet mahdollistivat entistä suuremman lähetysnopeuden. Suuri uutuus oli myös kaukoladonta. Lehdet saivat uutiset STT:n linjoilla valmiiksi ladottuina.
STT:n toimittajat saivat ensimmäiset näyttöpäätteensä pöydilleen 1980-luvun puoliväliin mennessä. Epäluulo uusia välineitä kohtaan oli kuitenkin melkoinen. Siksi työnantajan ja työntekijöiden kesken sovittiinkin erikseen näyttöpäätekorvauksesta.
Olympiavuodesta 1952 Helsingissä saattoi kuunnella STT:n uutisia soittamalla puhelinuutisiin. Myöhemmin tämä palvelu levisi laajemmallekin. Nykyisin arkipäivää ovat tekstiviestiuutiset ja monenmoisissa eri tietoverkoissa luettavat ja kuultavat uutiset. STT oli käynnistämässä sekä maailman ensimmäistä sms-uutispalvelua että wap-uutispalvelua.
Luotettava uutistoimisto
STT:hen on kautta aikojen liitetty adjektiivi luotettava. Takavuosina sama uutinen miellettiin luotettavammaksi, kun se luettiin STT:n studiosta eikä Yleisradion studiosta. Tähän lienee vaikuttanut STT:n radiouutisten tuolloinen vanhahtava tyyli. Luotettavuuden taustalla on kuitenkin ollut se, että STT on välttänyt ottamasta kantaa uutisissaan. Tämä taas on merkinnyt, että silloin tällöin STT:n uutisia on pidetty kuivahkoina.
Muutaman kerran STT:n luotettavuus on kuitenkin ollut koetuksella. Nämäkin ovat kuitenkin poikkeustapauksia.
Valtiovallan hampaisiin STT joutui maaliskuussa 1940 talvisodan loppuvaiheissa. Bergin määräyksestä STT kertoi Ruotsin uutistoimistolle TT:lle saamansa tiedon, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli ilmeisesti hyväksynyt Neuvostoliiton rauhanehdot. Tuolloin Suomen valtuuskunta kävi vielä neuvotteluja Moskovassa.
Berg ja kaksi toimittajaa tuomittiin maanpetoksesta. Tuomioita lievennettiin niin, että vain Berg sai lopulta vankeustuomion: hän istui kaksi kuukautta vankilassa.
STT joutui myös varsinaiseen pyörteeseen yleislakon aikana maaliskuussa 1956. STT:n radiouutiset olivat ainoa kanava, josta kansa saattoi saada jotain tietoa lakkotilanteesta. Etenkin poliittinen vasemmisto arvosteli STT:tä rankasti puolueellisuudesta. Liioin sosiaalidemokraattinen pääministeri K. A. Fagerholm ei ollut tyytyväinen STT:n toimintaan. On ilmeistä, että arvostelussa oli myös perää.
Kolmas näkyvä yhteenotto on vuodelta 1998, kun STT kertoi urheilu-uutisissaan dopingin käytöstä Suomen hiihtomaajoukkueessa. Kyseessä oli yksi vuoden suurimmista kohu-uutisista. STT hävisi seuranneen oikeudenkäynnin, koska se ei pystynyt todistamaan väitettään.
Tapaus nostatti ennen näkemättömän arvostelun STT:tä kohtaan. Arvostelua tosin vedettiin takaisin vuoden 2001 MM-hiihtojen dopingtapausten jälkeen. Myöhemmin Suomen maajoukkueen valmentaja tuomittiin petoksen yrityksestä. Perusteena oli se, että hän todisti aikoinaan STT:tä vastaan ja väitti, että dopingia ei tuolloin Suomen hiihtomaajoukkueessa käytetty.
1.2 STT:n toimituspolitiikka
STT:n toimituspolitiikka perustuu STT:n arvoihin, tietotoimiston erityisasemaan kansalaisten, tiedotusvälineiden ja yhteiskunnan palvelijana sekä sananvapauden ja riippumattoman journalismin ihanteisiin.
STT:n vahva asema uutisvälityksessä on syntynyt vuosikymmenten kovan työn tuloksena. Aseman säilyttäminen edellyttää, että toimintaa kehitetään jatkuvasti ja kunnianhimoisesti niin, että STT:n asiakkaat ja heidän asiakkaansa, lukijat, katsojat ja kuuntelijat, kokevat STT:n journalismin erityisen laadukkaaksi ja esimerkilliseksi.
Laadukas journalismi muodostuu ammattitaidosta, korkeasta ammattietiikasta sekä yhteisesti sovituista pelisäännöistä, joilla kussakin yksittäistapauksessa pyritään varmistamaan laatu ja välttämään luottamusta heikentävät virheet.
STT on yksityisessä omistuksessa oleva yksityinen, riippumaton uutistoimisto. STT tekee uutistyötä koskevat ratkaisut itsenäisesti mutta ottaa huomioon asiakkaidensa tarpeet.
STT:n toimituspolitiikan perusta ovat STT:n arvot. Käytännön päätöksentekotilanteissa tulee ristiriitatilanteissa aina valita ratkaisuvaihtoehto, joka tukee arvoista tärkeintä, luotettavuutta.
Käytännön päätöksentekosuhteet määrittelee STT:n johtamisjärjestelmä. Lisäksi toimituspolitiikkaa määrittää koko tämän tyylikirjan sisältö: tyylikirjaan on koottu periaatteita ja käytännön ohjeita yksittäisissä tilanteissa. Tyylikirjan olemassaolo ilmentää STT:n halua määritellä toimintatapansa avoimesti ja julkisesti.
1.2.1 STT:n arvot
STT:n avainarvoja ovat luotettavuus, nopeus, kattavuus ja asiakastyytyväisyys.
Luotettavuudesta
STT:n keskeisin toiminnallinen arvo on luotettavuus, sillä muilla arvoilla ei ole merkitystä, jos STT:n toimintaan ei luoteta.
Luotettavuus tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että välitetyt tiedot pitävät paikkansa. Tämän varmistamiseksi STT:ssä noudatetaan aina erityistä tarkkuutta. Kiistanalaiset tiedot pyritään tarkistamaan useista lähteistä. Lähteiden antamiin tietoihin suhtaudutaan kriittisesti eikä niitä välitetä lukijoille ja kuulijoille sellaisinaan ilman toimittajan omaa arviointia.
Luotettavuus merkitsee myös sitä, että STT seuraa yhteiskuntaa ja elämän ilmiöitä laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti ja ottaa huomioon erilaiset yhteiskunnalliset mielipiteet ja molemmat sukupuolet sekä erilaisissa taloudellisissa asemissa olevat, eri-ikäiset, eri alueilla asuvat ja eri etnisiä ryhmiä edustavat ihmiset. Vaikka faktat olisivat oikein, säännönmukaisesti samanlaisena valitut näkökulmat voivat vääristää kokonaiskuvaa.
Luotettava journalismi on rakenteellisesti ja kielellisesti laadukasta.
STT:n pitää myös ylläpitää luottamusta toimintamenetelmiinsä tietojen hankinnassa, valinnassa, muokkaamisessa ja välittämisessä. STT ei käy kauppaa tietolähteiden kanssa vaan hankkii tietonsa ilman rahallisia tai huomioarvoa tarjoavia vastapalveluksia.
Jotta STT:tä pidetään luotettavana, myös sen palvelujen pitää olla sellaisia. STT pitää kiinni luvatuista aikatauluista ja huolehtii uutisvälityksensä toimivuudesta. Muutoksista, viivytyksistä ja muista ongelmista informoidaan viipymättä asiakkaita heti, kun se on mahdollista.
Lisäksi luottamus STT:n arvona merkitsee sisäistä keskinäistä luottamusta. Tämä tarkoittaa sitä, että journalismista ja työn tuloksista keskustellaan STT:n sisällä avoimesti ja itsekriittisesti. Tämän ilmapiirin suojaamiseksi on tärkeää, että tällaiset keskustelut pidetään STT:n sisäisinä ja luottamuksellisina, kun niiden luonne sitä vaatii.
Riippumattomuus on osa luotettavuutta. Riippumaton STT valitsee aiheensa ja näkökulmansa itsenäisesti. Valinnat tehdään journalistisin perustein eli sen mukaan, miten merkittävä ja kiinnostava aihe on. Etusijalla ovat aina lukijoiden ja kuulijoiden tarpeet, eivät tiedon lähteiden näkökulma tai toiveet.
STT säilyy riippumattomana, kun sen toimintaperiaatteet ja talous ovat kunnossa. STT:n toimittajat suhtautuvat pidättyväisesti sidonnaisuuksiin, jotka uhkaavat riippumatonta journalismia.
Nopeudesta
Uutistoimistolle on tärkeää toimia mahdollisimman nopeasti, mutta nopeus ei saa merkitä tinkimistä luotettavuudesta.
Nopean ja luotettavan uutisvälityksen tarjoaminen on mahdollista, jos uutishankinta tapahtuu suunnitelmallisesti ja kattavasti, hankitut tiedot tarkistetaan, suhteet tiedon lähteisiin pidetään kunnossa ja STT:llä on ammattitaitoinen henkilöstö, jolla on käytössään riittävät taloudelliset voimavarat ja hyvät työvälineet.
STT:n nopeuden ylläpitäminen edellyttää, että koko henkilöstö kantaa vastuun tämän tavoitteen toteutumisesta. STT:läisten on ymmärrettävä nopean, reaaliaikaisesti uutistietoa välittävän median tarpeet.
Kattavuudesta
STT:n arvona kattavuus merkitsee sekä alueellista, aihepiirikohtaista että ajallista kattavuutta.
Alueellinen kattavuus tarkoittaa pyrkimystä seurata tärkeimmät uutisaiheet koko Suomesta STT:n oman uutishankintaverkoston avulla, joka perustuu pääosin omiin toimittajiin, ja koko maailmassa kansainvälisten uutistoimistojen ja omien kirjeenvaihtajien avulla.
Aihepiirikohtainen kattavuus tarkoittaa pyrkimystä seurata kaikkia elämänalueita monipuolisesti ja kiinnostavasti.
Ajallinen kattavuus tarkoittaa, että STT toimii ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Globalisoituminen merkitsee, että toisella puolella maailmaa sattuneilla ilmiöillä ja tapahtumilla voi olla vaikutuksia Suomeen hyvinkin nopeasti ja uutistoimiston on pystyttävä seuraamaan niitä sekä kertomaan niistä mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Kattavuus merkitsee STT:n arvona myös sitä, että uutistoimisto paitsi kertoo uutisia myös taustoittaa niitä ja avaa uusia näköaloja. Taustoittaminen vaatii hyvää perehtyneisyyttä ja hyviä tietolähteitä. Taustoittamalla voidaan lisätä luotettavuutta, koska silloin voidaan tuoda esiin eri näkökulmia sekä seurausvaikutuksia.
STT pyrkii avaamaan myös uusia näköaloja nostamalla esiin jutuissaan
julkisuudessa muuten huomiotta jääneitä ongelmia ja niiden ratkaisuja, uusia henkilöitä ja heidän ajatuksiaan sekä vähemmistöjä ja muita vähälle huomiolle jääviä ihmisryhmiä. Perinteisten journalististen käsittelytapojen rinnalla voidaan myös käyttää uusiakin keinoja.
Samoin STT pyrkii kiinnittämään huomiota siihen, että vallankäyttäjien rinnalla uutisissa näkyisivät vallankäytön kohteet ja että molemmat sukupuolet olisivat mahdollisimman tasapuolisesti esillä eri yhteyksissä.
Asiakastyytyväisyydestä
STT päättää itse toimituksellisen sisältönsä mutta on olemassa asiakkaitaan ja viime kädessä suurta yleisöä varten. Sen tehtävä on olla Suomen johtava uutisten ja tietotuotteiden tuottaja ja tukkukauppa. Sen tarkoitus on olla Suomen paras uutistoimitus. Tämä edellyttää STT:n oman asiakaskunnan sekä heidän asiakkaidensa, median kuluttajien, tuntemusta ja jatkuvaa kanssakäymistä.
STT:n toiminnan onnistumista mittaa STT:n asiakas. Asiakastyytyväisyyden varmistaminen vaatii palvelevaa asennetta kaikissa STT:n tehtävissä ja koko ajan. Se vaatii myös toiminnan ohjaamista ja muuttamista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
1.2.2 Lait, journalistinen itsesäätely ja toimituspolitiikka
STT:ssä noudatetaan lakeja, Journalistin ohjeita ja STT:n tyylikirjaan koottuja sisäisiä toimintaohjeita. Mikään säännöstö ei kuitenkaan poista eettisiä pulmia eikä pysty tarjoamaan vastausta kaikkiin yksittäisiin ongelmiin. Tämän vuoksi STT:ssä arvostetaan avointa journalistista keskustelua ja palautetta, joka on edellytys eettisesti kestävälle toimitustyölle.
1.3 STT på svenska: Nyhetsbyrån FNB
STT- FNB:s svenska redaktionen följer stilboken avsedd för hela nyhetsbyrån. Till vissa delar skiljer sig dock rutinerna sig från finska sidan i fråga om bland annat prioritering, textstilar och redaktionella löften.
Svenska FNB följer ett system med textmodeller där den längsta nyhetstexten ska vara högst 2 500 tecken. Textmodellerna är ett resultat av diskussioner med de finlandssvenska dagstidningarna som inte vill ha för långa nyhetstexter. Vid behovs spjälks ämnet hellre upp i flera versioner eller kompletteras med fakta.
Även produktionen av korta nyheter skiljer sig från produktionen på finska: FNB skriver inga telegram, utan endast korta versioner som oftast är avsedda som korta tidningsversioner.
Även löftesrutinerna är annorlunda på svenska FNB.
1.3.1 Nyhetsprioriteringen
I nyhetsprioriteringen satsar FNB på nyheter som Finland talar om. Detta bland annat med tanke på exporten av nyheter till de nordiska nyhetsbyråerna. Tidningarna i hemlandet behöver FNB i egenskap av traditionell nyhetsbyrå. Feature är ett plus för kundtidningarna, men först och främst behöver de notiser om olyckor, texter om politiska beslut som betyder något för alla, sportreferat och så vidare.
Svenskfinland är viktigt i nyhetsprioriteringen, eftersom FNB skriver för svenskspråkiga läsare.
KOMPLETTERA TEXTER FRÅN DEN FINSKA REDAKTIONEN MED FINLANDSSVENSKA KOMMENTARER. MED TANKE PÅ ATT VI ÄR TIDNINGARNAS EGEN NYHETSBYRÅ: SATSA OCKSÅ PÅ TEXTER SOM LEHTIKUVA HAR BILD TILL.
1.3.2 Textstilar
FNB:s textmallar
Mall 1: Notis 400-800 tecken
Mall 2: Kort nyhet 1000-1500 tecken
Mall 3: Lång nyhet 2000-2500 tecken
Reportage längre än 2500, märks alltid ”Reportage”.
Senast i förmiddagslöftet varje dag uppger vi vilken textmall vi planerar för olika ämnen.
FNB:s texttyper
Vid större nyheter:
• Kort etta/tvåa + sms, online, Norden.
• Kort notis + online, Norden
• Längre text + Norden
Vid mindre nyheter:
• Kort notis + online, Norden
• Längre text
Vid vanliga infon (som inte kräver online):
• Kort text + vid behov Norden
eller
• Längre text + vid behov Norden.
1.3.3 FNB:s löften
FNB:s löften sänds till kunderna enligt följande schema:
Inrikes
– Ca 9.00 morgonlöfte, vardagar.
– Ca 11.00 förmiddagslöfte, vardagar.
– Ca 15.00 löfte om morgondagens program, må-to.
– Torsdagar ca 15.00 sänds veckolöfte. Avsikten är att vi i veckolöftet ska kunna berätta så mycket som möjligt om vår helgproduktion redan på torsdagen. Detta gäller alla texter och inte enbart "finlandssvenska" texter som vi skriver själva.
– Fredagar ca 15.00 sänds veckoslutslöfte (gäller både inrikes- och utrikestexter).
– Lördagar ca 9.00 sänds veckoslutslöfte (gäller både inrikes- och utrikestexter).
Utrikes
– Kl. 16.00-17.00 utrikeslöfte, vardagar och helger.
Sport
– Kl. 16.00-17.00 sportlöfte, vardagar.
– Ca 9.00 sportlöfte, lördagar och söndagar.
Tulostettava versio