TIETOA STT:N PALVELUISTA
Viivasta lehtiversioon
3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet
STT tuottaa uutisia sekä reaaliaikaiseen että lehtikäyttöön. Yhä suurempi osa uutistoimiston asiakkaista tarvitsee molempia. Lajityypit eroavat toisistaan pituuksiltaan ja kieleltään. Käyttötarkoitus osoitetaan asiakkaille myös saatekaaviomerkinnöillä.
Molempia käyttötarkoituksia varten on sovittu vakiomuodot, jotta uutisia voidaan käyttää mahdollisimman suoraan ja nopeasti eri välineissä. Uutisten kirjoittaminen sovittuun muotoon vähentää editoinnin tarvetta eri vaiheissa ja ehkäisee samalla virheiden syntymistä.
KIRJOITA UUTISET ALUKSI REAALIAIKAISEEN MUOTOON AINA, KUN NIILLÄ ON KYSEISESSÄ UUTISTILANTEESSA KÄYTTÖÄ ESIMERKIKSI RADIOLÄHETYKSISSÄ.
Poikkeuksena ovat aiheet, joista kirjoitetaan yksi lyhyt juttu, esimerkiksi yön lehtisiteeraukset tai lyhyesti uutisoitavat kannanotot. Niistä voit kirjoittaa suoraan lehtiversion. Myöskään feature-jutuista tai hyvin paikallisista aiheista ei tarvita sähkettä.
PÄIVITÄ REAALIAIKAISTA UUTISTA TILANTEEN MUUTTUESSA TAI TIETOJEN TÄYDENTYESSÄ.
Päivittäminen on välttämätöntä, jottei esimerkiksi radioasiakas joudu etsimään tuoreimpia tietoja lehtiversioista. Tiiviiden uutissähkeiden kirjoittaminen ei kuitenkaan saa estää tietojen täydentämistä uutislinjalle.
VÄLITÄ ISOMMISTA UUTISAIHEISTA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI LISÄTIETOJA JOKO REAALIAIKAISESSA MUODOSSA (USEITA ERILLISIÄ SÄHKEITÄ, TÄYDENNETTY SÄHKE, PIKAKOOSTE) JA MYÖS LEHTIKÄYTTÖÖN SOPIVINA JUTTUINA (FAKTALAATIKOT, TAUSTAT, KAINALOJUTUT, GRAFIIKKA).
Tarvittaessa juttuja voi ja jopa pitää jatkaa myös yli vakioformaattien. Asiakkaille syntyy ongelmia siitä, että sähke jää tekemättä tai päivittämättä, eikä siitä, että sähkeiden lisäksi tietoa tilanteen niin vaatiessa välitetään enemmän.
VÄLTÄ KUITENKIN TURHAA MONINKERTAISTA TYÖTÄ. HYÖDYNNÄ VAKIOMITTOJA MONIPUOLISESTI JA SUOSI SÄHKEIDEN OHESSA JUTTUTYYPPEJÄ, JOTKA SOPIVAT SEKÄ ONLINE-KÄYTTÖÖN ETTÄ LEHTIIN.
Näin kaikkia juttuja ei tarvitse kirjoittaa uudelleen lehtikielelle.
KIRJOITA UUTISESTA AINA LEHTIVERSIO LUKUUNOTTAMATTA TILANTEITA, JOISSA ASIA KUIVUU KOKOON ENNAKOITUA NOPEAMMIN JA HUOMIO KOHDISTUU MUIHIN AIHEISIIN. TIEDOTA LEHTIVERSION POISJÄTTÄMISESTÄ ASIAKKAILLE.
3.1.1 Reaaliaikaiset uutiset
STT välittää ensitiedot uutisista tiiviinä viiva- ja sähkeuutisina, jotka sopivat sellaisinaan sähköisiin uutisvälineisiin. Tilanteen muuttuessa tai tietojen täydentyessä uutista päivitetään samassa muodossa, jotta asiakkailla ja yleisöllä on koko ajan käytössään tuoreimmat tiedot.
Viivauutinen
TEE UUDESTA, MERKITTÄVÄSTÄ TIEDOSTA ENSIN HERÄTTEEKSI OTSIKOIMATON, PÄIVÄÄMÄTÖN VIIVAUUTINEN.
Viivauutisen mitta on sms-uutiseen sopiva 147 merkkiä, mutta muutaman merkin ylitys käy uutislinjalla päinsä. Kiireisessä uutistilanteessa aikaa ei kannata käyttää viimeisten merkkien poistamiseen, jollei lyhentämisen paikkaa luontevasti löydy.
Sms-uutisessa 147 merkin raja on ehdoton. Viivauutista voidaan kuitenkin tarvittaessa tiivistää tekstiviestikäyttöön esimerkiksi lyhenteiden avulla.
MERKITSE VIIVAUUTISESSA LÄHDE TEKSTIN SISÄÄN.
Jämsässä on sattunut bussin ja rekan nokkakolari. Turmassa on kuollut ainakin viisi ihmistä, kertoo poliisi. Valtatie 9 on poikki.
Ulkomaanuutisissa viiva tehdään yleisimmin kansainvälisten uutistoimistojen perusteella. Tällöin viivassa on tärkeämpää mainita alkuperäinen lähde (esimerkiksi armeija) kuin uutistoimisto, jonka kautta tietoa on tullut. Jos tieto on kuitenkin kiistanalainen tai epäilyttävä, uutistoimistolähde mainitaan.
KÄYTÄ VIIVAUUTISESSA YLEENSÄ 2-PRIORITEETTIA, POIKKEUKSELLISEN MERKITTÄVISSÄ UUTISISSA 1-PRIORITEETTIA.
Viivauutisen saatekaavioon täytetään osastokenttä. Muut kentät jätetään täyttämättä.
Poikkeustilanteissa viivauutinen voidaan lähettää linjalle suoraan osastolta, kunhan sen lukee joku toinen toimittaja ennen lähetystä ja lukijan tunnukset merkitään workgroup-kenttään. Viivauutinen voidaan myös sanella toimitukseen, jolloin sanelun vastaanottaja voi tarkistettuaan tekstin lähettää sen ulos.
ILMOITA AINA UUTISPÄÄLLIKÖLLE TAI DESKIIN, JOS OLET LÄHETTÄNYT VIIVAN ULOS ITSE. KERRO, TARVITAANKO VIELÄ SMS-UUTINEN.
TEE SAMASTA UUTISAIHEESTA TARVITTAESSA USEITA VIIVOJA SITÄ MUKAA, KUN ASIASTA SAADAAN UUTTA TIETOA.
Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi suuronnettomuudet, joissa uhriluku ja tapahtumien kulku täydentyvät tunti tunnilta tai suurten yritysten tulosjulkistukset, joissa tunnuslukujen lisäksi kerrotaan myös tulevista suunnitelmista.
Katso tyylikirjan luku 4.1 Hyvä viiva.
Sähke
TÄYDENNÄ VIIVAUUTISEN TIETOJA REAALIAIKAISELLA SÄHKEELLÄ.
Sähkeen enimmäismitta on 400 merkkiä. Sähke on muodoltaan ja ilmaisultaan sovitettu radion ja television tarpeisiin, mutta se palvelee samalla kaikkia uutistoimiston asiakkaita.
KERRO SÄHKEESSÄ UUTISEN TÄRKEIMMÄT TIEDOT JA OLENNAISET TAUSTATIEDOT. ÄLÄ AHDA SÄHKEESEEN ENEMPÄÄ KUIN SIIHEN SUJUVASTI MAHTUU VAAN VALITSE TÄRKEIN.
MERKITSE LÄHTEET SÄHKEESEEN SAMOIN KUIN VIIVAUUTISEEN.
Sotarikoksista epäilty kroaattikenraali Ante Gotovina on pidätetty. Haagin sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä kertoo, että Gotovina jäi kiinni Kanariansaarilla.
Gotovinaa syytetään ainakin 150 serbin surmasta vuonna 1995. EU on asettanut kenraalin pidättämisen ehdoksi Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle.
Sähke pitää pystyä ymmärtämään kerta kuulemalta. Lukijalle tai kuulijalle pitää myös aueta, miksi asia on uutinen.
KÄÄNNÄ LÄHTEEN ANTAMAT TIEDOT ARKIKIELELLE JA AVAA NIIDEN MERKITYS ESIMERKIKSI LYHYELLÄ TAUSTALAUSEELLA.
KIRJOITA SAMASTA UUTISAIHEESTA TARPEEN MUKAAN USEITA SÄHKEITÄ.
Toiseen sähkeeseen voi erottaa esimerkiksi uutisaiheen kirvoittamat kommentit tai onnettomuuden vaikutukset liikenteeseen.
KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///SÄHKE///.
TÄYDENNÄ MERKINTÄÄ TARVITTAESSA SÄHKE-SANAN PERÄÄN.
///SÄHKE, KORJAUS 3. KPL:SSA PO. HUOMENNA///
///SÄHKE, PÄIVITETTY UHRIEN MÄÄRÄ///
Katso tyylikirja 4.2 Hyvä sähke
Täydennetty sähke
KIRJOITA MERKITTÄVISTÄ UUTISISTA ENINTÄÄN 800 MERKIN TÄYDENNETTY SÄHKE SILLOIN, KUN OLENNAISET TIEDOT EIVÄT MAHDU NORMAALIIN 400 MERKIN SÄHKEESEEN TAI OSAA NIISTÄ EI VOI EROTTAA TOISEEN SÄHKEESEEN, FAKTALAATIKKOON TAI TAUSTAAN.
KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///SÄHKE, TÄYDENNETTY///.
Pikakooste
KUN ISOSTA UUTISESTA KIRJOITETAAN USEITA VIIVOJA JA SÄHKEITÄ, KOKOA NIIDEN KESKEINEN ANTI KORKEINTAAN 1 500 MERKIN PIKAKOOSTEISIIN.
Pikakoosteita ansaitsevat esimerkiksi suuronnettomuudet, sään aiheuttamat liikennekaaokset ja terroriteot, joiden tapahtumakulku selviää pala palalta. Pikakooste on tarkoitettu esimerkiksi nettisivulla.
KIRJOITA PIKAKOOSTE REAALIAIKAISEKSI JA SÄHKETYYLIIN.
LAADI PIKAKOOSTE MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI, KUN TILANNE ALKAA OLLA LIIAN MUTKIKAS SEURATTAVAKSI YHDESSÄ TAI KAHDESSA SÄHKEESSÄ.
MUISTA PÄIVITTÄÄ MYÖS PIKAKOOSTETTA TARPEEN MUKAAN.
KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///PIKAKOOSTE///.
3.1.2 Lehtijutut
Lehtiin tarkoitetun uutisjutun pituus riippuu sen uutisarvosta. STT jakaa lehtituotannossaan uutisaiheet kolmeen ryhmään: osastojen pääaiheisiin, keskipitkiin juttuihin ja lyhyisiin juttuihin.
SOVI ARVOTUKSISTA ESIMIEHEN TAI UUTISPÄÄLLIKÖN KANSSA, JOTTA TIETO JUTUN TAI JUTTUPAKETIN LAAJUUDESTA KULKEE MYÖS ASIAKKAILLE.
Pääaiheisiin liittyy aina oheisjuttuja, samoin osaan keskipitkistä jutuista. Oheisjutut voivat olla pääjuttua lyhyempiä kainalojuttuja, taustoja, henkilökuvia, faktalaatikoita tai toimittajan kommentteja.
Lisäksi jutuista kirjoitetaan käyttötarpeen mukaan lyhyesti-versioita ja tiivistelmiä.
Uutisjuttujen lisäksi STT tuottaa ajoittain erilaisia feature-juttuja.
Uutistoimiston lehtijutut elävät tilanteen muuttuessa tai tietojen parantuessa. Silloin kirjoitetaan täydennettyjä ja päivitettyjä versioita, tarvittaessa myös korjauksia.
Lehtiversioissa käytetään juttutyypin mukaan alla esiteltyjä saatekaaviomerkintöjä. Selkeissä tapauksissa uutisen ainoaa lehtiversiota ei edes tarvitse erikseen nimetä, koska reaaliaikaiset uutiset merkitään aina omilla merkinnöillään (///SÄHKE///, ///PIKAKOOSTE///).
Selkeyden vuoksi voit tarvittaessa käyttää myös merkintää///LEHTIVERSIO///. Tämä on paikallaan silloin, jos reaaliaikaista uutista on päivitetty tiheästi tai lehtiversiota on muuten vaikea erottaa siitä eikä kyse ole mistään seuraavassa kuvatusta, erikseen merkittävästä juttutyypistä.
Katso tyylikirja 4.3 Hyvä lehtijuttu
Lyhyesti
KIRJOITA PIDEMPÄÄ LEHTIJUTTUA EDELLYTTÄVISTÄ UUTISAIHEISTA ENSIN ENINTÄÄN 800 MERKIN LYHYESTI-VERSIO.
Lyhyesti-versiot sopivat yhden palstan uutisiksi tai etusivun vinkeiksi.
Koska samasta aiheesta on jo tarjolla sähke, älä kirjoita lyhyesti-versiota pelkkien ensitietojen varassa. Pyri saamaan asiasta kokonaiskuva niin, että lyhyesti-versio kantaa vielä seuraavan päivän lehdessä.
Lyhyesti-merkintä lupaa, että aiheesta on tulossa jatkojuttua samana päivänä. Jos jatkojuttua ei jostain syystä tehdä, ilmoita se asiakkaille, jottei kukaan turhaan odota pidempää versiota.
KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///LYHYESTI///.
Jos olet jo 800 merkin juttua tehdessäsi sitä mieltä, ettei aiheessa ole aineksia pidempään versioon, jätä lyhyesti-merkintä pois saatekaaviosta.
Lyhyesti-versiota ei tarvita, jos lehtijutun alusta voi suoraan leikata 800 merkin yksipalstaisen uutisen, eikä myöskään feature-tyyppisistä jutuista, joihin ei sisälly uutista.
Pääaihepaketit
Päivän pääaiheita valitaan eri osastoilla yksi tai useampia. Pääaiheen pitää sekä sisällöltään että käsittelytavaltaan kantaa lehdissä kotimaan, politiikan, talouden, ulkomaan, kulttuurin tai urheilun ykkösjutuksi.
KIRJOITA PÄÄAIHEESTA NOIN 3 000 MERKIN JUTTU.
LIITÄ AINA OHEEN KAINALOJUTTU, TAUSTA, HENKILÖKUVA, MITEN NIIN? -JUTTU JA/TAI FAKTALAATIKKO, JOIDEN PITUUS YKSIN TAI YHDESSÄ ON VÄHINTÄÄN 1 000 MERKKIÄ. LISÄKSI VOIT KIRJOITTAA TOIMITTAJAN KOMMENTIN.
TARKISTA, ETTÄ PÄÄAIHEESTA ON SAATAVISSA OMAA TAI LEHTIKUVAN KUVITUSTA. KERRO KUVITUKSESTA ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA JA SAATEKAAVIOSSA.
MERKITSE SAATEKAAVIOON, MITÄ MUITA JUTTUJA PAKETTIIN LIITTYY TAI MIHIN AIHEESEEN JUTTU ON TARKOITETTU ESIMERKIKSI KAINALOKSI.
///LISÄKSI TAUSTA JA TOIMITTAJAN KOMMENTTI///
///KAINALO KIVINIEMEN HAASTATTELUUN///
Isot uutistapahtumat tuottavat yleensä useita juttuja eri näkökulmista. Valitse tällöin yksi aiheen pääjutuksi, joka kertoo olennaisimmat asiat ja näkökulmat.
Pääjuttu voi olla myös kooste aiemmista jutuista. Muista, että silloinkin pääjutun pitää elää seuraavan päivän lehdessä. Se ei saa olla pelkästään rutiininomainen referaatti.
EROTA PÄÄJUTTU MUISTA AIHEISEEN LIITTYVISTÄ JUTUISTA SAATEKAAVIOMERKINNÄLLÄ ///PÄÄJUTTU///.
///PÄÄJUTTU KONGINKANKAAN TURMASTA///
///PÄÄJUTTU TURMASTA, KOOSTE JUTUISTA STT 112, 115, 117, 120, 150///
Jos juttuja on hyvin suuri määrä, laadi erillinen juttulupaus ja kerro siinä, mitkä jutut sisältyvät koosteeseen ja mitkä jäävät kainaloiksi.
Keskipitkät jutut
Keskipitkät jutut sopivat tyypillisesti sivujen kakkos- tai kolmosjutuiksi. Niiden tulee sisältää toimittajan omaa tiedonhankintaa tai muuta panosta, ei pelkää tiedotteen tai puheen referointia. Myös keskipitkiin juttuihin kannattaa usein liittää faktalaatikko, joskus myös toimittajan kommentti.
KIRJOITA KESKIPITKÄT JUTUT NOIN 2 000 MERKIN PITUISIKSI. LIITÄ MIELELLÄÄN MUKAAN KORKEINTAAN 1 000 MERKIN KAINALO, FAKTALAATIKKO TAI TOIMITTAJAN KOMMENTTI.
KERRO ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA TAI SAATEKAAVIOSSA, JOS AIHEESTA ON SAATAVISSA OMAA TAI LEHTIKUVAN KUVITUSTA.
Lyhyet jutut
Lyhyitä juttuja kirjoitetaan yleensä yhteen lähteeseen perustuvista rutiiniuutisista kuten kannanotoista, tavanomaisista onnettomuuksista tai vähäisistä rikoksista.
PYRI LYHYISSÄ UUTISISSA 600–800 MERKIN MITTAAN.
Tiivistelmä
TEE ISOISTA, MONIPOLVISISTA UUTISAIHEISTA PIENEMPIÄ LEHTIÄ SEKÄ ISOJEN LEHTIEN ETUSIVUJA VARTEN 1 000–1 500 MERKIN MITTAINEN TIIVISTELMÄ. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///TIIVISTELMÄ///.
Suppeammissa aiheissa saman asian ajaa lyhyesti-versio.
Faktalaatikko
IRROTA JUTUSTA MIELELLÄÄN YKSI TAI USEAMPIA 500–1000 MERKIN FAKTALAATIKOITA. KERRO FAKTALAATIKOISSA MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN TIETOJEN LÄHDE. MERKITSE SAATEKAAVIOON /// FAKTALAATIKKO///.
Faktalaatikot voivat olla lyhyitä selityksiä esimerkiksi termeistä, ranskalaisin viivoin tehtyjä luetteloita, kronologioita tai muita vastaavia. Oleellista on, että osa informaatiota voidaan nostaa faktalaatikon avulla paremmin esille. Tämä säästää tilaa varsinaisessa jutussa ja jättää tilaa elävämmälle kerronnalle.
Älä kuitenkaan jätä varsinaista uutista yksin faktalaatikkoon vaan tuo se esille jutussa.
Tausta
KIRJOITA TAPAHTUMAN TAI ILMIÖN TAUSTAA VALOTTAVASTA JUTUSTA ENINTÄÄN 2 000 MERKIN PITUINEN. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///TAUSTA///.
Henkilökuva
KIRJOITA YHDEN HENKILÖN TAUSTASTA JA ELÄMÄNTYÖSTÄ YLEENSÄ ENINTÄÄN 2 000 MERKKIÄ, POIKKEUKSELLISEN MERKITTÄVISTÄ HENKILÖISTÄ 3 000 MERKKIÄ. MERKITSE JUTUN SAATEKAAVIOON ///HENKILÖKUVA///.
Myös nekrologi on henkilökuva. Sen lisäksi kirjoitetaan yleensä erikseen uutinen henkilön kuolemasta ja sen aiheuttamista reaktioista tai seurauksista.
Miten niin?
JOS KIPERÄÄN AIHEESEEN LIITTYVÄ HAASTATTELU ON JULKAISUKELPOINEN SELLAISENAAN, KIRJOITA KYSYMYKSET JA VASTAUKSET NÄKYVIIN KORKEINTAAN 1 500 MERKIN JUTUKSI. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///MITEN NIIN?///.
PITÄYDY MAHDOLLISIMMAN TARKOIN ALKUPERÄISISSÄ SANAMUODOISSA, JOTTA LUKIJALLE EI SYNNY VÄÄRÄÄ KUVAA KESKUSTELUN AUTENTTISUUDESTA.
Toimittajan kommentti
KOMMENTOI ITSE TAPAHTUMAA TAI ILMIÖTÄ ENINTÄÄN 1 500 MERKIN JUTUSSA. MERKITSE AINA JUTTUUN OMA NIMESI. MERKITSE JUTUN SAATEKAAVIOON ///TOIMITTAJAN KOMMENTTI/// .
Toimittajan kommentin liitteeksi STT-grafiikka lähettää aina kirjoittajan valokuvan.
STT-Feature
KIRJOITA OMAKOHTAISEEN HAVAINNOINTIIN POHJAUTUVISTA FEATURE-JUTUISTA TAI REPORTAASEISTA ENINTÄÄN 5 000 MERKIN PITUISIA.
Tällaiseen juttuun ei tarvita uutiskärkeä. Voit tehdä siihen useampiakin kainalojuttuja.
Olennaista on, että on juttu kirjoitettu huolella ja perustuu toimittajan omaan läsnäoloon. Feature-juttua ei koskaan tehdä toimituksessa. Useimmiten se edellyttää useamman työpäivän panosta, mutta suurissa uutistapahtumissa feature voi syntyä nopeastikin toimittajan huomioista ja eri ihmisten haastatteluista tapahtumapaikalla.
Täydennykset ja päivitykset
PUNNITSE AINA LISÄTIEDON MERKITYSTÄ. JOS UUSI ASIA ON JUTUN VANHAA KÄRKEÄ TÄRKEÄMPI TAI YHTÄ TÄRKEÄ, NOSTA SE ALKUUN.
MUISTA, ETTÄ MYÖS TIETOJEN TUOREUS LISÄÄ NIIDEN UUTISARVOA. KIRJOITA TARVITTAESSA KOKO KÄRKI UUSIKSI. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///UUSI KÄRKI///.
Uudet tiedot voi lisätä viimeiseksi juttuun vain, jos niillä on vähemmän merkitystä kuin kaikella aiemmin kerrotulla.
JOS TÄYDENNÄT JUTTUA NIIN, ETTÄ JUTUN KÄRKI JA OLEELLINEN SISÄLTÖ SÄILYVÄT ENTISELLÄÄN, KIRJOITA SAATEKAAVIOON ///TÄYDENNETTY///.
Tämä kertoo asiakkaalle, että edellisetkin versiot kelpaavat edelleen lehteen. Jos täydennyksiä tehdään useampia, numeroi ne tyyliin ///TÄYDENNETTY -1///.
JOS UUDESSA JUTUSSA ON TUORETTA TIETOA, ESIMERKIKSI TILANNE ON MUUTTUNUT, KIRJOITA SAATEKAAVIOON ///PÄIVITETTY KLO XX.XX/// ELI KELLONAIKA, JOLLOIN TIEDOT ON SAATU, SEKÄ MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN MYÖS ASIA, JOTA ON PÄIVITETTY.
Päivitys kertoo asiakkaalle, etteivät edelliset versiot ole enää ajan tasalla.
///PÄIVITETTY KLO 20.30, KUOLLEITA 500///.
Jos juttua on päivitetty uudella kärjellä, merkitse se kenoviivojen väliin.
///PÄIVITETTY KLO 20.30, UUSI KÄRKI///
Jos jutun otsikko muuttuu, viestiin lisätään viittaus edelliseen päivitykseen.
///PÄIVITETTY JÄÄTTEENMÄKI…///.
Päivitetyt lehtiversiot ovat tarpeen erityisesti ilta-aikaan, jolloin osa lehdistä menee kiinni jo silloin, kun tapahtumat ovat vielä kesken. Tee päivityksiä riittävän tiheästi niin, että lehdet saavat sivuilleen mahdollisimman tuoreen version.
TIEDOTA YHDESSÄ DESKIN KANSSA ASIAKKAILLE SIITÄ, ONKO JUTTUIHIN TULOSSA VIELÄ TÄYDENNYSTÄ. PIDÄ KIINNI ILMOITETUSTA AIKATAULUSTA JA JUTTUJEN PITUUDESTA.
Katso myös tyylikirja 3.2 Korjaukset, oikaisut ja vastineet
3.2 Korjaukset, oikaisut ja vastineet
STT KORJAA KAIKKI TEKEMÄNSÄ ASIAVIRHEET MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI. SAMAN PÄIVÄN AIKANA JUTTU KORJATAAN LÄHETTÄMÄLLÄ UUSI, KORJATTU JUTTU. JOS VIRHEELLISEN JUTUN LÄHETTÄMISESTÄ ON KULUNUT ENEMMÄN AIKAA, VIRHEESTÄ LÄHETETÄÄN OIKAISU.
3.2.1 Korjaukset
Jos jutussa oleva virhe huomataan samana päivänä, kun juttu on lähetetty, juttu uusitaan korjattuna.
KUN KORJAAT JUTUN, MERKITSE MYÖS JUTUN SAATEKAAVION HUOMIOKENTTÄÄN VINOVIIVOJEN VÄLIIN, MITEN JUTTUA ON KORJATTU.
///KORJAUS JUTTUUN STT 000, JÄÄTTEENMÄKI MOITTII, 1.KPL PO. ANNELI, EI ONNELI///
Selkeät asiavirheet korjataan heti, kun ne tulevat ilmi. Tällaisissa tapauksissa korjauksen voi tehdä esimerkiksi deski, jos jutun kirjoittaja ei ole paikalla. Jos asia on kiistanalainen, yritetään tavoittaa jutun kirjoittajaa. Jos häntä ei tavoiteta, korjauksen tekemisestä päättää uutispäällikkö tai hänen poissa ollessaan toimitussihteeri.
3.2.2 Oikaisut
JOS JUTUN VIRHE PALJASTUU VASTA SEN LÄHETTÄMISTÄ SEURAAVAN PÄIVÄNÄ TAI VIELÄ MYÖHEMMIN, VIRHEELLISESTÄ KOHDASTA LÄHETETÄÄN OIKAISU.
MERKITSE SAATEKAAVIOON, ETTÄ KYSE ON OIKAISUSTA. MUOTOILE OIKAISU JUTUN TEKSTIKENTTÄÄN SITEN, ETTÄ KERROT OIKAISUSSA OIKAISTUN JUTUN OTSIKON, ILMESTYMISPÄIVÄN, OSASTON JA OIKAISTAVAN TIEDON.
Oikaisu
Oikaisu STT:n sunnuntain (18.7.) kulttuurijuttuun STT 043 Kaustisella valituista mestaripelimanneista otsikolla ”Kaustinen valitsi mestaripelimanneja”. STT:n sunnuntaisessa jutussa mainittiin erheellisesti, että yhdeksi mestaripelimanniksi valitun 60-vuotiaan viitasaarelaisen maanviljelijän Eero Hautsalon instrumentti on harmonikka. Hän soittaa kuitenkin harmonia. (STT)
Oikaisu
Oikaisu STT:n maanantain (19.7.) juttuun STT 238 väestönmuutosten ennakkotiedoista Helsingissä otsikolla ”Helsingin väkiluku nousi”. STT:n maanantaisessa jutussa mainittiin virheellisesti Helsingin väkiluku vuodenvaihteessa. Jutun mukaan kaupungissa asui tällöin vakituisesti
yli 543 300 henkeä. Oikea luku on 546 317. (STT)
Oikaisupohja on Doriksessa kotimaan varastossa.
Jos STT:n ulkopuolelta tulee oikaisuvaatimus, oikaisu tehdään, jos se katsotaan perustelluksi.
Ennen oikaisun tekemistä asiasta keskustellaan jutun tehneen toimittajan kanssa. Ellei toimittajaa tavoiteta, mahdollisen oikaisun tekemisestä päättää uutispäällikkö.
ILMOITA OIKAISUN VAATIJALLE, ETTÄ OIKAISU ON TEHTY, JA KERRO MYÖS, MISSÄ MUODOSSA SE ON TEHTY. JOS PIDÄT OIKAISUVAATIMUSTA PERUSTEETTOMANA, KERRO ASIASTA PÄÄTOIMITTAJALLE TAI TÄMÄN SIJAISELLE.
3.2.3 Vastineet
JOS STT:LLE OSOITETAAN KIRJALLISESTI TAI SÄHKÖPOSTITSE VASTINEVAATIMUS, ILMOITA ASIASTA PÄÄTOIMITTAJALLE TAI TÄMÄN SIJAISELLE.
3.3 Jutun saatekaaviotiedot
STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä varten.
Saatekaaviosta ilmenevät esimerkiksi jutun aihe, tekijä, käsittelijä, osasto, deski, pituus, prioriteetti, lähde, luonti- ja muuttamisaika, huomautukset asiakkaille, alue- ja asialuokitukset, ohjelmoitu uloslähetysaika sekä embargo eli julkivapaa-aika, jota asiakkaiden tulee noudattaa. Online- ja sms-uutisten lähetystä varten on omat kenttänsä. (Katso deskin sisäiset ohjeet.)
3.3.1 Nimi, tekijä, osasto, deski
Toimitusjärjestelmä antaa jutulle nimen, mutta voit muuttaa sitä.
NIMEÄ AINA JUTTU ASIALLISESTI.
Embargollisessa jutussa nimi näkyy verkossa. Nimi voi muutenkin välittyä asiakkaille asti.
VALITSE OSASTOKSI SE OSASTO, JONKA AIHEALUEESEEN JUTTU LÄHINNÄ KUULUU. TEE VALINTA JO SUUNNITTELUVAIHEESSA, JOTTA JUTTU LUVATAAN ASIAKKAILLE OIKEALLA OSASTO¬KOODILLA.
Valintaa helpottaa sen miettiminen, mille sivuille juttu lehdessä sopii.
LÄHETÄ KAIKKI SAMAAN AIHEESEEN LIITTYVÄT JUTUT SAMALLA KOODILLA.
Joskus harvoin kaikkein suurimpien uutistapahtumien jutut voivat jakautua eri sivuille. Esimerkiksi Aasian tsunamiuutisoinnin ollessa laajimmillaan jutut jaettiin kotimaan ja ulkomaan koodeille, mutta tällainen ratkaisu on aina poikkeus.
JOS JUTTU JOSTAKIN SYYSTÄ LÄHETETÄÄN ERI KOODILLA KUIN SE ON LUVATTU, ILMOITA MUUTOKSESTA ASIAKKAILLE.
Deski on merkitty valmiiksi kullekin toimittajalle sen mukaan, missä deskissä hänen juttunsa normaalisti käsitellään. Voit silti lähettää juttusi toisen deskin käsiteltäväksi, kun niin on sovittu.
Jos jatkat aiemmin tehtyä juttua samalle pohjalle, lisää nimen alkuun numero kertomaan, monesko versio on kyseessä.
2vanhanen tiemaksuista
3.3.2 Prioriteetti
STT käyttää prioriteettimerkintöjä 1–6.
KÄYTÄ PRIORITEETTIA 1 TODELLA MERKITTÄVISTÄ UUTISISTA.
Tällaisia ovat Suomessa tai lähialueilla sattuneet suuronnettomuudet ja poikkeukselliset väkivallanteot, kotimaisen keskeisen poliitikon tai muun erittäin tunnetun henkilön kuolema, hyvin dramaattiset talousuutiset, hallituksen tai ministerien eroaminen tehtävästään, kotimaisten sekä tärkeimpien ulkomaisten vaalien tulokset (esimerkiksi Venäjän ja Yhdysvaltain presidentinvaali), erityisen merkittävän ulkomaisen henkilön kuolema ja muut isoimmat ulkomaanuutiset, kuten paljon uhreja vaatineet terroriteot tai poikkeukselliset luonnonmullistukset, sodan alkaminen tai vastaavat.
LÄHETÄ MUUT TÄRKEIMMÄT JA YLLÄTTÄVIMMÄT KOTIMAISET JA ULKOMAISET UUTISET JA VARSINKIN NIIDEN ENSIMMÄISET VERSIOT PRIORITEETILLA 2.
KÄYTÄ MUUSSA UUTISAINEISTOSSA PRIORITEETTIA 3 TAI 4 RIIPPUEN UUTISEN MERKITYKSESTÄ JA MUUSSA TOIMITUKSELLISESSA AINEISTOSSA, KUTEN FAKTALAATIKOISSA, KRONOLOGIOISSA JA MUISSA SELLAISISSA, PRIORITEETTIA 4 TAI 5.
LÄHETÄ MUU KUIN TOIMITUKSELLINEN AINEISTO, KUTEN TV-OHJELMAT, PRIORITEETILLA 6.
3.3.3 Huomautus
MERKITSE HUOMAUTUS-KENTTÄÄN KOLMEN VINOVIIVAN VÄLIIN ISOILLA KIRJAIMILLA ASIAKKAILLE TARKOITETTU VIESTI.
KÄYTÄ JUTTUTYYPEISTÄ, ERI VERSIOISTA JA KORJAUKSISTA SEURAAVIA TERMEJÄ.
Niiden merkityksestä on kerrottu tarkemmin luvuissa 3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet sekä 3.2 Korjaukset, oikaisut ja vastineet.
Reaaliaikaiset uutiset
///SÄHKE/// (pituus max noin 400 merkkiä)
///SÄHKE, TÄYDENNETTY/// (pituus max noin 800 merkkiä)
///PIKAKOOSTE/// (pituus max noin 1 500 merkkiä)
Täydennä tarpeen mukaan tietoa esimerkiksi seuraavasti:
///SÄHKE, KORJAUS 2. LAUSEESSA, PO. HUOMENNA///
///SÄHKE, PÄIVITETTY UHRIEN MÄÄRÄ///
Lehtijutut
///PÄÄJUTTU TURMASTA/// (pituus noin 3 000 merkkiä)
///KAINALO/// (pituus noin 1 000–1 500 merkkiä riippuen pääjutusta)
///FAKTALAATIKKO /// (pituus 500–1 000 merkkiä)
///TIIVISTELMÄ/// (1 000–1 500 merkkiä)
///TAUSTA/// (max 2 000 merkkiä)
///HENKILÖKUVA/// (max 2 000–3000 merkkiä henkilöstä riippuen)
///TOIMITTAJAN KOMMENTTI/// (max 1 500 merkkiä)
///MITEN NIIN?/// (max 1 500 merkkiä, kysymykset ja vastaukset sellaisinaan)
///STT-FEATURE/// (max 5 000 merkkiä)
Tarvittaessa voit käyttää selkeyden vuoksi myös merkintää
///LEHTIVERSIO/// erottamaan lehtikielisen version esimerkiksi useista sähkeistä.
Täydennä juttutyyppimerkintää tilanteen mukaan tiedoilla siitä, mihin pakettiin juttu liittyy ja mitä kuvitusta tai muita osioita oheen on tulossa:
///PÄÄJUTTU VAALIENNUSTEISTA, LISÄKSI FAKTALAATIKKO JA STT-GRAFIIKKAA///
///KAINALO KIVINIEMEN HAASTATTELUUN///
///FAKTALAATIKKO HAVERIJUTTUIHIN///
///LISÄKSI KAINALO JA STT-KUVAA///
///LEHTIKUVA///
///STT-VIDEOTA///
Merkitse korjaukset aina selvästi:
///KORJAUS JUTTUUN STT 999 SE JA SE (viite jutun numeroon ja otsikkoon), 3. KPL:SSA NIMI PO. RANTANEN///
///TÄSMENNYS 4. KPL:SSA, TULOKSET OVAT ALUSTAVIA///
ÄLÄ KÄYTÄ PELKÄSTÄÄN MERKINTÄÄ ///KORVAA JUTUN STT XXX///. SE EI KERRO VASTAANOTTAJALLE, MIKÄ JUTUSSA ON VIKANA.
Kerro täydennyksistä ja päivityksistä seuraavasti:
///UUSI KÄRKI///
///TÄYDENNETTY KOMMENTEILLA///
///TÄYDENNETTY -2///
///PÄIVITETTY KLO 22.15, KUOLLEITA 500///
///PÄIVITETTY KLO 21, UUSI KÄRKI///
Tarvittaessa voit lisätä vinoviivojen väliin myös muuta, vapaamuotoista informaatiota. Muotoile se aina mahdollisimman lyhyesti, sillä tieto näkyy monilla asiakkailla jo otsikon edellä.
///JATKOA TULOSSA INFON JÄLKEEN///
///KOOSTE JUTUISTA STT 222 JA 244///
///ERIKSEEN KOTIMAISIA ARVIOITA///
ÄLÄ MERKITSE STT:N SISÄISTÄ VIESTIÄ HUOMAUTUS- VAAN HUOM OBS -KENTTÄÄN.
Siihen voit merkitä esimerkiksi käsittelijälle tiedon siitä, ettei juttua saa lähettää ulos, ennen kuin toimittaja on soittanut tai toimituksen johto on tarkistanut jutun.
HUOMAUTA TÄRKEIMMISTÄ VIESTEISTÄ MYÖS SUULLISESTI TAI PUHELIMITSE, JOTTA NE VARMASTI HUOMATAAN DESKISSÄ.
3.3.4 Asialuokitus ja alueluokitus
TÄYTÄ SAATEKAAVION ASIALUOKITUS- JA ALUEKENTÄT KAIKISSA MUISSA PAITSI VIIVAUUTISISSA. VALITSE ASIASANOIKSI JUTUN SISÄLTÖÄ PARHAITEN KUVAAVAT 1–4 SANAA.
Asia- ja aiheluokituksen perusteella asiakkaille voidaan myydä räätälöityjä uutispalveluita.
3.3.5 Uloslähetysaika
MERKITSE MYÖHEMMIN ULOS MENEVÄÄN JUTTUUN AUTOMAATTISTA LÄHETYSTÄ VARTEN AIKA, JOLLOIN JUTTU LÄHTEE LINJOILLE.
Toimitusjärjestelmä muuttaa erilaiset muotoilut automaattisesti muotoon 22.5.2002 12:30:00. Tarkista vielä, että aika – myös vuosi – on oikea.
ÄLÄ KOSKAAN MERKITSE ULOSLÄHETYSAJAKSI 00:00, SILLÄ TOIMITUSJÄRJESTELMÄ EI TUNNISTA TÄTÄ MERKINTÄÄ.
Seuraavan vuorokauden alussa lähetettävän jutun uloslähetysaika on sen vuoksi aina 00:01 tai 00:00:01.
3.3.6 Embargo
Embargo tarkoittaa asiakkaalle kerrottavaa jutun julkaisemisaikaa.
NOUDATA TIEDON ANTAJAN TOIVOMAA EMBARGOA, JOS SE ON PERUSTELTU. JOS EMBARGOLLA ANNETTU TIETO SISÄLTÄÄ TÄRKEÄN UUTISEN, OTA YHTEYTTÄ EMBARGON ASETTAJAAN JA KYSY PERUSTELUJA SEKÄ LUPAA EMBARGON RIKKOMISEEN.
Jollet pidä embargoa perusteltuna, voit rikkoa sen toimituksen johdon luvalla.
TOIMI SAMOIN MYÖS, JOS JOKIN MUU MEDIA RIKKOO EMBARGON TAI TIETO TULEE MUUTEN JULKI ESIMERKIKSI INTERNETISSÄ.
Myös STT luopuu silloin embargosta.
3.4 Juttukentän tiedot
Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikka¬kunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen tietoihin perustuvasta jutusta, sekä lisäksi kuvatekstejä ja tietoa jutunteossa hyödynnetyistä lähteistä.
OLE HUOLELLINEN KIRJASINTYYPPIEN JA VÄLIMERKKIEN KÄYTÖSSÄ.
Aiheutat muuten turhaa työtä sekä STT:n sisällä että asiakkaille.
3.4.1 Otsikko
STT:n jutuissa voidaan käyttää kahta otsikkoa: pääotsikkoa ja alaotsikkoa. Alaotsikkokentän saa näkyviin lisää tekstilohko -komennolla.
Katso lisää otsikoinnista luvussa 4.4. Hyvä otsikko.
3.4.2 Paikka
STT:n jutuissa käytetään paikkakuntaa kertomaan lukijalle, mistä tiedot on juttuun saatu.
PÄIVÄÄ JUTTU TAPAHTUMAPAIKKAKUNNALLE, JOLLET SIGNEERAA TEKSTIÄ NIMELLÄSI.
PÄIVÄÄ SIGNEERATTU JUTTU AINA SINNE, MISSÄ JUTUN KIRJOITAT TAI MISSÄ OLET ITSE KÄYNYT TIEDOT HANKKIMASSA.
LAITA KUNNAN NIMEN JÄLKEEN PILKKU.
Poikkeuksia:
• Jos paikkakuntaa, josta tiedot on saatu, ei voi määritellä, päivää juttu kirjoituspaikkakunnalle.
• Jos paikkakuntia on enintään kolme, mainitse ne päiväyksessä. Käytä paikkakuntien välillä vinoviivaa. Jos paikkakuntia on useampia, mainitse paikkakunnista tärkein tai tärkeimmät tai päivää juttu vain kirjoituspaikkakunnalle.
• Päivää laivalla tehdyt jutut laivalle.
• Päivää lehdistä tehdyt lainaukset lehden ilmestymispaikkakunnalle tai paikkakunnille (esimerkiksi Savon Sanomat ja Karjalainen päiväyksellä Kuopio/Joensuu). Päivää lehtien yhteisten Helsingin toimitusten jutut Helsinkiin. Näitä ovat Alma Median Helsingin toimitus sekä Turun Sanomien ja Väli-Suomen lehtien yhteinen toimitus. Myös UP-uutispalvelun uutiset päivätään Helsinkiin.
• Jos ulkomaan paikkakunta vaikuttaa suurelle yleisölle tuntemattomalta, täsmennä sitä maan nimellä ja erota se paikkakunnasta pilkulla.
• Jos teet Suomessa juttua ulkomaisista verkkolehdistä, päivää juttu sekä Helsinkiin että julkaisun ilmestymispaikkakunnalle, jos se on selvillä.
• Päivää faktalaatikot kirjoituspaikkakunnalle.
KERRO AINA OTSIKOSSA TAI VIIMEISTÄÄN JUTUN ALUSSA, MISSÄ UUTINEN TAPAHTUI. OLE ERITYISEN TARKKA TÄSTÄ, JOS YLLÄ OLEVIEN OHJEIDEN PERUSTEELLA PÄIVÄÄT JUTUN MUUALLE KUIN TAPAHTUMAPAIKKAKUNNALLE.
3.4.3 Päiväys
MERKITSE PÄIVÄYKSEEN PAIKKAKUNNAN/KUNTIEN LISÄKSI JUTUN ULOSMENOPÄIVÄMÄÄRÄ.
PÄIVÄÄ SEURAAVAN VUOROKAUDEN PUOLELLA JULKIVAPAAT EMBARGOJUTUT JULKIVAPAAPÄIVÄLLE.
KÄYTÄ KUUKAUDEN EDESSÄ KÄYTETÄÄN OHUKETTA (CTRL+VÄLILYÖNTI).
3.4.4 Lähde
MERKITSE Lähde-kenttään omissa jutuissa sulkuihin (STT).
UUTISTOIMISTOAINEISTOON PERUSTUVISSA JUTUISSA MERKITSE LÄHTEEKSI KYSEISET UUTISTOIMISTOT, ESIMERKIKSI (STT-DPA-REUTERS). EROTA TOIMISTOT PITKÄLLÄ VIIVALLA (CTRL+VIIVA).
STT käyttää yleisimmin seuraavia uutistoimistoja:
Reuters
AFP
DPA
AP
TT
Ritzau
NTB
BNS
Itar-Tass
3.4.5 Luoja
SIGNEERAA AINA YLI 2 000 MERKIN JUTUT LUOJA-KENTTÄÄN, JOLLEI NIMEN POISJÄTTÄMISEEN OLE ERITYISEN PAINAVAA SYYTÄ.
SIGNEERAA MYÖS LYHYEMMÄT JUTUT, JOS NE PERUSTUVAT SELVÄSTI OMAAN TIEDONHANKINTAAN JA EDUSTAVAT TYYLILTÄÄN KIRJOITTAJAN OMAA KÄDENJÄLKEÄ.
SIGNEERAA AINA TOIMITTAJAN KOMMENTIT.
KÄYTÄ SIGNEERAUKSESSA MUOTOA STT–MAIJA MEIKÄLÄINEN (VÄLISSÄ PITKÄ VIIVA ELI CTRL+VIIVA).
JOS JUTUN KIRJOITTAMISEEN ON OSALLISTUNUT MONTA KIRJOITTAJAA, KÄYTÄ HEIDÄN NIMIÄÄN MUODOSSA
STT-MAIJA MEIKÄLÄINEN, HEIKKI HEIKÄLÄINEN, JASKA JOKUNEN
Jutun voi signeerata keskeisten kirjoittajien nimiin, vaikka tiedonhankintaan olisi osallistunut vieläkin useampia toimittajia. Heidän nimikirjaimensa merkitään Workgroup-kenttään, ks. jäljempänä.
JOS KÄYTÄT NIMELLÄ SIGNEERAAMASSASI JUTUSSA UUTISTOIMISTOLÄHTEITÄ, KERRO LÄHTEET SOPIVASSA ASIAYHTEYDESSÄ TEKSTISSÄ.
3.4.6 Signeeraukset toiselle kielelle toimitetuissa jutuissa
JOS MUOKKAAT SUOMESTA RUOTSIKSI TAI RUOTSISTA SUOMEKSI TOIMITTAMAASI JUTTUA MERKITTÄVÄSTI, POISTA SIGNEERAUS.
ÄLÄ KÄYTÄ SIGNEERAUKSIA ENGLANNINKIELISISSÄ PALVELUISSA.
STT toivoo myös asiakasmedioiden poistavan signeeratuista jutuista toimittajan nimen, jos niitä lyhennetään tai muokataan merkittävästi. Tällöin juttuun jää vain merkintä STT yhdessä asiakasmedian nimen tai lyhenteen kanssa. Toimittajan kommentit on tarkoitettu julkaistaviksi sellaisinaan, koska kyse on kirjoittajan omista näkemyksistä.
3.4.7 Workgroup
JOS JUTTUA EI SIGNEERATA, MERKITSE TEKIJÄN TAI TEKIJÖIDEN NIMIKIRJAIMET WORKGROUP-KENTTÄÄN.
Käytettävistä nimikirjaimista sovitaan esimiehen kanssa.
Jos tekijöitä on useampia, erota heidän nimikirjaimensa vinoviivalla.
STT ei välitä nimikirjaimia tai niihin liittyviä nimitietoja asiakkaille eikä anna niitä talon ulkopuolelle myöskään erikseen kysyttäessä.
3.4.8 Text
KIRJOITA VARSINAINEN JUTTUTEKSTI TEXT-KENTTÄÄN.
3.4.9 Väliotsikot
MERKITSE VÄLIOTSIKOT LYÖMÄLLÄ ENSIN TYHJÄ RIVI JA KOODAAMALLA JOKO NÄPPÄINKOMENNOLLA CTRL+2 TAI VALITSEMALLA HEADER YLÄPUOLISESTA PALKISTA, ÄLÄ KOSKAAN LIHAVOIMALLA (BOLD).
JÄTÄ ENNEN VÄLIOTSIKKOA SEKÄ SEN JÄLKEEN YKSI TYHJÄ RIVI, MUTTA EI ENEMPÄÄ.
KÄYTÄ ENNEN VÄLIOTSIKKOA RIVINVAIHTOINA AINA VAIN KAHTA TAVALLISTA ENTER-LYÖNTIÄ.
KÄYTÄ VÄLIOTSIKON JÄLKEEN RIVINVAIHTOINA JOKO YHTÄ CTRL+ENTER-YHDISTELMÄÄ (NUOLIMERKKI) JA YHTÄ ENTER-LYÖNTIÄ TAI VAIHTOEHTOISESTI KAHTA ENTER-LYÖNTIÄ.
Useampi ctrl+enter sekoittaa esimerkiksi internetsivujen otsikot, samoin ennen väliotsikkoa sijoitettu ctrl+enter.
Tyhjän rivin jälkeen teksti muuttuu automaattisesti leipätekstiksi.
KÄYTÄ SAMASSA JUTUSSA TASAPITUISIA VÄLIOTSIKOITA. ÄLÄ RIVITÄ NIITÄ, VAIKKA TARKOITTAISIT NE KAKSIRIVISIKSI.
Tämä säästää asiakkaita turhien merkkien poistamiselta.
3.4.10 Sitaattiviiva
MERKITSE SUORAT LAINAUKSET SITAATTIVIIVALLA.
Se tehdään painamalla ensin ctrl+viiva ja sitten ctrl+välilyönti.
3.4.11 Yritysnimet
KUN JUTUSSA ESIINTYY ENSIMMÄISEN KERRAN JONKIN YRITYKSEN NIMI, MERKITSE SE COMPANY-KURSIVOINNILLA.
Tämä tapahtuu joko komennolla ctrl+3 tai valitsemalla yläpalkista company. Leipätekstiin pääsee komennolla ctrl+1 tai valitsemalla sen palkista.
Yritysnimien merkitseminen mahdollistaa yrityksiä koskevien uutisten räätälöidyn myynnin.
3.4.12 Kuvatekstit
MERKITSE KUVATEKSTIT JUTUN PERÄÄN KUVATEKSTI-KENTTÄÄN.
Kentän saa esiin komennolla Lisää tekstilohko (valitse ”kuvateksti”). Kirjoita kuvatekstin eteen isoilla kirjaimilla KUVATEKSTI.
KÄYTÄ VAIN YHTÄ KUVATEKSTIKENTTÄÄ JA KIRJAA SIIHEN KAIKKIEN KUVIEN TEKSTIT.
Asiakkaille välittyy yhdessä jutussa vain yksi kuvatekstikenttä.
3.4.13 Misc-kenttä
Kentän saa esiin jutun perään Lisää tekstilohko –toiminnolla (misc).
MERKITSE MISC-KENTTÄÄN MAHDOLLINEN VIITE VERKKO¬SIVULLE, ESIMERKIKSI SITEERATTAVAAN JUTTUUN, TAI MUIHIN LÄHTEISIIN KUIN UUTISTOIMISTOIHIN.
ÄLÄ KUITENKAAN JÄTÄ LUKIJALLE OLENNAISTA TIETOA PELKÄS¬TÄÄN MISC-KENTTÄÄN, KOSKA KAIKKI ASIAKKAAT EIVÄT JULKAISE SITÄ.
Toimittajien kommenttien Misc-kentässä kerrotaan, millä osastolla kirjoittaja työskentelee, mitä aihepiiriä hän seuraa tai miksi aihe on hänelle muuten erityisen tuttu.
Tulostettava versio