Toimittajan etiikkaa ja juridiikkaa

8.1 Journalistin ohjeet
Voimassa 1.1.2005 alkaen.

Esipuhe

Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvosto (JSN) ovat joukkoviestinnän itsesääntelyn perusta. Ohjeisiin on kiteytetty journalistien ja julkaisijoiden näkemys siitä, millaisten eettisten periaatteiden mukaan he haluavat suomalaisen joukkoviestinnän toimivan.

JSN on ohjeiden tulkitsija ja erotuomari. Sille voi kannella jokainen, joka haluaa asiantuntevan tulkinnan siitä, onko mediassa toimittu vastoin hyvää journalistista tapaa. JSN voi myös ottaa kantaa pyrkimyksiin rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

Journalistin ohjeet on vahvistettu Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksessä, joka edustaa itsesääntelyyn sitoutuneita journalistien ja julkaisijoiden yhteisöjä sekä JSN:n perussopimuksen erikseen allekirjoittaneita joukkoviestimiä. Journalistin ohjeilla on siten käytännössä koko joukkoviestintäalan hyväksyntä ja tuki. Se antaa suomalaiselle itsesääntelylle vahvan perustan.

Johdanto
 
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.
 
Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua.
 
Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.
 
Ammatillinen asema
 
1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
 
2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
 
3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
 
4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
 
5. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.
 
6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
 
7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
 
Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen
 
8. Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
 
9. Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.
 
10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
 
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
 
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
 
13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella.  Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
 
14. Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta.

15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet
 
16. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

17. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se toimitusteknisesti on mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
 
18. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
 
19. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Virheen korjaaminen ja oma kannanotto
 
20. Olennainen virhe on viipymättä korjattava.

21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

23. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

24. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.
 
25. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
 
Yksityinen ja julkinen
 
26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
 
27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella, tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
 
28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
 
29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
 
30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. 
 
31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.
 
32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.
 
33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.
 
34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
 
35. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

8.2 STT:n sisäiset eettiset ohjeet

PUUTU AINA HAVAITSEMIISI AMMATTIEETTISIIN ONGELMIIN.

ILMOITA VÄLITTÖMÄSTI PÄÄTOIMITTAJALLE, JOS STT:N JUTTU UHATAAN VIEDÄ TAI SAATTAA MUUTEN JOHTAA POLIISITUTKINTAAN TAI OIKEUDELLISEEN PROSESSIIN.

ÄLÄ HANKI JUTUILLASI TALOUDELLISTA TAI MUUTA ETUA. ÄLÄ PYYDÄ ITSELLESI ERITYISKOHTELUA UUTISLÄHTEILTÄ, JOLLEI SE OLE TARPEEN TYÖSI VUOKSI.

ÄLÄ KIRJOITA AIHEISTA, JOIHIN LIITTYY PUOLISOSI, LÄHISUKULAISESI, LÄHEINEN YSTÄVÄSI TAI MUU NÄIHIN VERRATTAVA HENKILÖ. SIIRRÄ NÄMÄ AIHEET MUIDEN HOIDETTAVIKSI.

ÄLÄ LUOVUTA STT:N TOIMITUKSEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTUA MATERIAALIA ULKOPUOLISILLE ILMAN TOIMITUKSEN JOHDON LUPAA.

ÄLÄ OSALLISTU MATKOILLE JÄRJESTÄJÄN KUSTANNUKSELLA MUUTEN KUIN POIKKEUSTAPAUKSISSA JA TOIMITUKSEN JOHDON LUVALLA.

Poikkeustilanteissa matkoille voidaan osallistua järjestäjän kustannuksella perustelluista journalistisista syistä, jolloin osallistumisesta päättää tapauskohtaisesti päätoimittaja tai hänen sijaisensa.

Kielto ei koske matkoja, joiden rahallinen arvo on niin vähäinen, ettei niille osallistuminen vaaranna luottamusta STT:n uutistoimintaan. Tällaisena voi yleensä pitää matkoja, joille osallistumiseen on välitön uutisintressi ja jotka suuntautuvat kotimaahan. Tällaisille matkoille järjestäjän kustannuksella osallistumisesta päättää esimies.

NOUDATA HARKINTAA VASTAANOTTAESSASI LIIKELAHJOJA. JOS LAHJAN ARVO ON TAVANOMAISTA SUUREMPI, KESKUSTELE SEN VASTAANOTTAMISESTA ESIMIEHESI KANSSA.
 
ILMOITA ESIMIEHELLESI, JOS OSALLISTUT UUTISLÄHTEIDEN JÄRJESTÄMIIN VAPAA-AJAN TAPAHTUMIIN TOIMITTAJAN ROOLISSA.

ÄLÄ KIRJOITA YHTIÖISTÄ, JOIDEN OSAKKEITA OLET OSTANUT TAI MYYNYT EDELTÄVÄN KUUKAUDEN AIKANA TAI JOIDEN OSAKKEITA SAATAT OSTAA TAI MYYDÄ SEURAAVAN KUUKAUDEN AIKANA.

KERRO OMA-ALOITTEISESTI ESIMIEHELLESI, JOS OSAKE- JA MUUT OMISTUKSESI TAI MUUT SIDONNAISUUTESI SAATTAVAT AIHEUTTAA TILANTEEN, JOSSA KÄSITELTÄVÄ AIHE ON SYYTÄ SIIRTÄÄ MUULLE TOIMITTAJALLE.

KERRO JUTUSSA, JOS STT:N VÄLITTÄMÄ UUTISKUVA ON LAVASTETTU TAI MUUNNELTU.

JOS JUTUISSASI KÄSITELLÄÄN STT:N MERKITTÄVIÄ OMISTAJIA TAI HALLINTOELINTEN JÄSENIÄ, TOTEA SIDOS JUTUSSA, ELLEI YHTEYS OLE KÄSITELTÄVÄN ASIAN KANNALTA MERKITYKSETÖN.

JOS VIRANOMAINEN EDELLYTTÄÄ STT:N JULKAISEVAN SANANVAPAUSLAIN 7. PYKÄLÄN PERUSTEELLA VIRANOMAISTIEDOTTEEN, VIE ASIA PÄÄTOIMITTAJAN TAI HÄNEN SIJAISENSA PÄÄTETTÄVÄKSI.

Jos joudut STT:n julkaiseman jutun vuoksi rikoksesta epäillyn asemaan esitutkinnassa tai syytteeseen, työnantaja järjestää niin halutessasi puolustuksen ja vastaa sen kustannuksista.
 
Jos sinut tuomitaan vahingonkorvauksiin STT:n julkaiseman jutun vuoksi, työnantaja maksaa korvaukset. Työnantaja harkitsee maksamiensa korvausten vaatimista takaisin vain, jos olet aiheuttanut vahingon tahallasi tai törkeällä huolimattomuudella.
  
8.3 Haastateltavan oikeudet ja poikkeukselliset haastattelutilanteet

STT:n toimittajat esittäytyvät haastattelutilanteissa, kertovat tekevänsä juttua STT:lle ja selvittävät, mihin asiayhteyteen se liittyy. Avoimuudesta voidaan tinkiä vain toimituksen johdon luvalla silloin, kun se on ainoa keino saada tärkeitä tietoja. Silloinkin asianosaisille annetaan ennen jutun julkaisua mahdollisuus kommentoida asiaa.

Suoria sitaatteja käytetään STT:n haastatteluissa vain, kun ne ovat sanatarkkoja lukuun ottamatta kielellistä editointia. Haastateltavilla on halutessaan myös oikeus tarkastaa lausuntonsa etukäteen, elleivät aikataulut estä sitä.

STT:n toimittajat pyrkivät aina ottamaan huomioon tilanteen ja toimimaan mahdollisimman hienotunteisesti. Heidän tehtävänsä on kuitenkin hankkia ja välittää luotettavia tietoja yleisölle mahdollisim¬man nopeasti ja laajasti. Siksi he joutuvat lähestymään esimerkiksi silminnäkijöitä myös traagisissa tilanteissa ja pyytämään heiltä lupaa haastatteluun.

TEE HAASTATELLESSASI SELVÄKSI, ETTÄ OLET KIRJOITTAMASSA JUTTUA. JOS KESKUSTELU TAI SEN OSA KÄYDÄÄN TAUSTA¬KESKUSTELUNA, VARMISTA, ETTÄ MOLEMMAT YMMÄRTÄVÄT ASIAN SAMOIN.

Lähde ei voi kieltää lausuntojensa käyttöä jälkikäteen, jollei tilanne ole olennaisesti muuttunut haastattelun jälkeen. STT ei myöskään sitoudu käyttämään tietoja pelkästään taustana, jos haastatellulla on velvollisuus kertoa niistä julkisesti.

Katso myös

8.1 Journalistin ohjeet
2.8.3 Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen
2.8.5 Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät
4.5.1 Omat haastattelut

SELVITÄ HAASTATTELUN TARKOITUS SITÄ TARKEMMIN, MITÄ VÄHEMMÄN HAASTATELTAVALLA ON KOKEMUSTA MEDIASTA.

OLE ERITYISEN HUOLELLINEN, JOS HAASTATTELU LIITTYY JÄRKYTTÄVÄÄN TILANTEESEEN TAI HAASTATELTU ON HYVIN NUORI, HYVIN IÄKÄS TAI HÄNEN VOI OLLA ESIMERKIKSI KIELIVAIKEUKSIEN TAKIA VAIKEA ARVIOIDA KESKUSTELUN TARKOITUSTA. VARMISTA SILLOIN, ETTÄ HÄN TIETÄÄ PUHUVANSA JUTTUA TEKEVÄN TOIMITTAJAN KANSSA.

8.3.1 Haastattelujen tarkistaminen

Haastateltava saa halutessaan tarkistaa lausumansa ennen jutun julkaisua, jos se on nopean uutisvälityksen kannalta mahdollista. Oikeus koskee sekä suoria että epäsuoria lausuntoja.

MIETI ENNEN TARKISTUSMAHDOLLISUUDEN LUPAAMISTA, ONNISTUUKO TARKISTAMINEN. SOVI HAASTATELTAVAN KANSSA, MITEN JA MISSÄ AIKATAULUSSA SE TAPAHTUU. PIDÄ KIINNI SIITÄ, MITÄ LUPAAT.

Haastateltava voi korjata lausumiinsa sisältyviä asiatietoja ja oikaista väärinkäsitykset. Laajempia muutoksia toimituksen ei tarvitse hyväksyä.

8.3.2 Lähdesuoja

Lähdesuoja on lain toimittajalle turvaama oikeus pitää tietolähteet salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jollei kyse ole laissa määritellyn vakavan rikoksen selvittämisestä. Tarkoituksena on turvata sananvapauden toteutuminen.

STT ja sen toimittaja pitävät kiinni lähdesuojasta, jos lähteelle on se luvattu. Mahdollisuus esiintyä jutussa nimettömänä ei kuitenkaan automaattisesti merkitse lähteen suojaamista.

Oikeusistuin voi päättää lähdesuojan murtamisesta, mutta STT valittaa päätöksestä mahdollisimman pitkälle.

SELVITÄ ENNEN LÄHDESUOJAN LUPAAMISTA MAHDOLLISIMMAN HYVIN, MILLAISISTA TIEDOISTA ON KYSE. JOS LUPAAT TIETOLÄHTEELLESI LÄHDESUOJAN, KERRO, MITÄ SE MERKITSEE.

KERRO MYÖS, ETTÄ LÄHDESUOJASTA HUOLIMATTA STT:N PÄÄTOIMITTAJALLA TAI HÄNEN SIJAISELLAAN ON OIKEUS SAADA TIETOONSA HÄNEN HENKILÖLLISYYTENSÄ. MYÖS HE KUNNIOITTAVAT LUVATTUA LÄHDESUOJAA.

8.3.3 Alaikäiset haastateltavat

PYYDÄ AINA HUOLTAJAN TAI MUKANA OLEVIEN AIKUISTEN LUPA HAASTATTELUN JULKAISEMISEEN, JOS HAASTATTELET ALLE 15-VUOTIASTA JA HÄNET VOI TUNNISTAA NIMEN, KUVAN TAI MUIDEN TUNTOMERKKIEN PERUSTEELLA.

Esimerkiksi päiväkodeissa tai kouluissa tehtävät haastattelut sovitaan etukäteen ja henkilökunta ottaa yhteyttä vanhempiin. Jos haastattelet lapsia tai nuoria ilman, että siitä olisi sovittu ennalta, pyydä heitä soittamaan huoltajilleen tai puhu itse näiden kanssa.

KERRO MYÖS LAPSILLE JA NUORILLE ITSELLEEN, EI PELKÄSTÄÄN OPETTAJILLE TAI HUOLTAJILLE, MISTÄ HAASTATTELUSSA ON KYSE. ANNA YHTEYSTIETOSI, ESIMERKIKSI KÄYNTI¬KORTTISI, JOTTA HE TAI HEIDÄN HUOLTAJANSA VOIVAT HALUTESSAAN OTTAA YHTEYTTÄ.

KUN KYSE ON POIKKEUKSELLISEN JÄRKYTTÄVÄSTÄ TILANTEESTA TAI ARKALUONTOISESTA HAASTATTELULAUSUNNOSTA, HANKI HUOLTAJIEN SUOSTUMUS MYÖS 15 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN ALAIKÄISTEN HAASTATTELEMISEEN.

Jos huoltajien suostumusta ei ole mahdollista hankkia, voit käyttää lasten tai nuorten kommentteja vain ilman tunnistetietoja ja kuvaa.

8.3.4 Poikkeukselliset haastattelutilanteet

Toimittajat joutuvat usein työskentelemään yllättävissä ja hyvinkin järkyttävissä tilanteissa. Tällöin on kuitenkin kyse myös merkittävistä uutisista, joista median tehtävänä on välittää mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti tietoa yleisölle. Työ edellyttää silloin poikkeuksellisen paljon ammattitaitoa ja inhimillisyyttä.

OLE ERITYISEN HIENOTUNTEINEN JA HARKITSEVA, KUN LÄHESTYT ASIANOSAISIA TAI SILMINNÄKIJÖITÄ JÄRKYTTÄVISSÄ UUTISTILANTEISSA.

VARMISTA, ETTÄ HE YMMÄRTÄVÄT, KUKA OLET JA MIHIN TARKOITUKSEEN TIETOJA TAI HAASTATTELUA KÄYTÄT. KYSY, OVATKO HE HALUKKAITA VASTAAMAAN KYSYMYKSIISI.

MUISTA LÄHDEKRITIIKKI. PYRI TARKISTAMAAN TIEDOT USEISTA LÄHTEISTÄ, SILLÄ JÄRKYTYS VOI VÄHENTÄÄ KERTO¬MUS¬TEN LUOTETTAVUUTTA.

ANNA AINA YHTEYSTIETOSI, ESIMERKIKSI KÄYNTIKORTTISI, KRIISITILANTEESSA HAASTATTELEMILLESI IHMISILLE. PYYDÄ MYÖS HEIDÄN YHTEYSTIETOJAAN. 

ÄLÄ HAASTATTELE IHMISIÄ, JOTKA OVAT SELVÄSTI JÄRKYTYKSESTÄ POISSA TOLALTAAN, JOS SE ON TIEDONHANKINNAN KANNALTA SUINKIN MAHDOLLISTA.

Poikkeuksen voivat muodostaa henkilöt, jotka ovat työnsä vuoksi vastuussa tilanteesta. Heidänkin sijastaan voi olla viisaampaa haastatella heidän kollegoitaan tai esimiehiään, jos se vain on mahdollista.

Jos paikalla on kriisityöntekijöitä tai terveysalan ammattilaisia, yritä saada heidän apuaan haastatteluun valmiin ja kykenevän henkilön löytämiseksi.

KESKITY TIETOJEN JA TAPAHTUMANKUVAUSTEN HANKKIMISEEN. ÄLÄ UTELE ASIANOSAISTEN, SILMINNÄKIJÖIDEN TAI PELASTUSTYÖNTEKIJÖIDEN TUNTEITA.

Asiantuntijoiden mukaan tunteiden tarpeeton selvittely äkillisessä traumatilanteessa voi huomattavasti vaikeuttaa toipumista. Tapahtumien traagisuuden voit välittää jutussasi muillakin keinoin ja kommentteja järkytyksestä tai muista tunteista voit saada myös asiaa etäämmältä seuranneilta, esimerkiksi paikkakuntalaisilta.

Joissain kriisitilanteissa tiedon hankkiminen voi myös vaatia alaikäisten silminnäkijöiden haastattelemista.

HAASTATTELE ENSISIJAISESTI NIITÄ LAPSIA TAI NUORIA, JOTKA OVAT HUOLTAJAN TAI MUUN TUTUN AIKUISEN SEURASSA. KERRO ENSIN, KUKA OLET, JA KYSY LUPA.

PYYDÄ MUILTA MAHDOLLISILTA HAASTATELTAVILTA HUOLTAJIEN YHTEYSTIETOJA JA OTA YHTEYTTÄ NÄIHIN. JOLLEI TÄMÄ ONNISTU, TEE TILANTEEN NIIN VAATIESSA HAASTATTELU, MUTTA KÄYTÄ TIETOJA VAIN NIMETTÖMÄSTI TAI TAUSTATIETOINA.

…koulun 7. luokan oppilaat kertoivat...

ÄLÄ JULKAISE KUVAA TAI VIDEOTA ALAIKÄISEN HAASTATTELUSTA KRIISITILANTEESTA, JOLLET OLE SAANUT SIIHEN HUOLTAJAN TAI MUUN LÄHEISEN AIKUISEN LUPAA.

ÄLÄ SOITA LÄHIOMAISENSA MENETTÄNEILLE. JOS NÄIN EREHDYKSESSÄ KÄY, MUISTA PYYTÄÄ ANTEEKSI JA ESITÄ
SURUNVALITTELUSI.

ETSI KUOLINUUTISTEN VAHVISTAMISEEN MUU LUOTETTAVA LÄHDE: TYÖNANTAJA, KOLLEGA TAI VIRANOMAINEN.

Tarvittaessa voit kuitenkin ottaa yhteyttä lähipiiriin, mutta mieluummin
ystäviin kuin omaisiin, mieluummin esimerkiksi aikuisiin sisaruksiin tai lapsiin kuin leskeen.

OLE ASIALLINEN JA MYÖTÄTUNTOINEN. MUISTA, ETTÄ EDUSTAT AINA STT:TÄ.

8.4 Asiakirjojen julkisuus

Viranomaisten asiakirjat ovat Suomessa aina julkisia, jollei niitä ole erikseen laissa säädetty salaisiksi. Salaaminen voi perustua joko julkisuuslakiin (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) tai jonkin erityisalan lakiin. Viranomainen ei voi kieltäytyä antamasta pyydettyä asiakirjaa muuten kuin yksilöidyn lainkohdan perusteella. Kielteinen päätös on perusteltava, ja siitä voi valittaa.

Viranomaisten lisäksi sama julkisuusperiaate koskee myös valtion liikelaitoksia sekä kaikkia julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa.
 
Jos salassa pidettävä asiakirja vuotaa julkisuuteen, lakia rikkoo sen antanut viranomainen. Toimittajalla ei siis ole velvollisuutta olla julkaisematta asioita siksi, että ne on julkisuuslaissa määrätty salattaviksi.

Sen sijaan STT ja sen toimittaja ovat aina vastuussa siitä, ettei uutisointi muuten sisällöltään riko lakia, Journalistin ohjeita tai toimituksen omia eettisiä säännöksiä.

Salassapitosäännösten vastaisesti saadun tiedon julkaiseminen voi olla rangaistavaa esimerkiksi Suomen ulkoisen turvallisuuden, ihmisen yksityiselämän tai liikesalaisuuksien suojaa koskevien rikoslain säännösten mukaan.

Katso myös

6.1 Nimiohje
8.1 Journalistin ohjeet
8.2 STT:n sisäiset ohjeet
8.5 Journalistin oikeudellinen vastuu

Tyypillisiä salaisiksi luokiteltuja asioita ovat esimerkiksi ulkopolitiikkaan, kansainvälisiin suhteisiin tai maanpuolustukseen liittyvät asiat, raha- ja valuuttapolitiikan valmistelu, yksityisten henkilöiden terveystiedot ja muut yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat asiat sekä liikesalaisuudet tai tutkimussuunnitelmat, joista voi olla hyötyä kilpailijoille.
 
Julkisuuslaissa salaisiksi säädetyt asiat löytyvät julkisuuslain pykälästä 24. Huomaa, etteivät kaikki pykälässä mainitut asiat ole aina salaisia vaan ehtona voi olla esimerkiksi liikesalaisuuden julkitulon aiheuttama haitta. Toisaalta esimerkiksi diplomaattiset asiakirjat ovat salaisia aina, jollei niistä vastaava ministeriö toisin päätä.

Laki määrittelee myös, milloin eri asiat tulevat julkisiksi ja miten pitkään salassapito kestää.

Tyypillisesti asiakirjat tulevat julkisiksi, kun ne valmistuvat käyttö¬tarkoitukseensa, saapuvat viranomaiselle tai lähtevät sieltä tai asia on käsitelty loppuun.

Viranomaisella on kuitenkin velvollisuus antaa suullisesti tietoja keskeneräisistäkin asioista, kun kyse on lainuudistusten valmistelusta tai ”yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista”. (Julkisuuslain 19 §)

Poliisitutkinnan ja oikeusprosessien julkisuutta säätelee oma lainsäädäntönsä. (Esitutkintalaki 449/1987, Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 ja Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 30.3.2007/381).
 
8.5 Journalistin oikeudellinen vastuu

Suomessa lainsäädäntö takaa sananvapauden. Se tarkoittaa sekä oikeutta ilmaista ja julkistaa viestejä kenenkään ennalta estämättä että yleisön oikeutta vastaanottaa niitä. Toisaalta muu lainsäädäntö ja journalismin eettiset ohjeet linjaavat, millaisia asioita julkisuudessa voi kertoa.

Useimmin punnitaan sananvapauden ja yksilön suojan suhdetta. Korkein oikeus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat ratkaisussaan panneet painoa sille, onko kiistanalaisessa asiassa kyse yleistä mielenkiintoa herättävästä keskustelusta vai ihmisten uteliaisuuden tyydyttämisestä. Ensin mainitut aiheet kuuluvat sananvapauden ydinalueeseen. (OTT, VT Päivi Tiilikka.)

Sananvapauden käyttöön journalismissa liittyvät muun muassa seuraavat säädökset:

- Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut ihmisoikeussopimukset

- Suomen perustuslaki (11.6.1999/731)

- Rikoslaki, etenkin luku 24 Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta (9.6.2000/531)

- Sananvapauslaki (Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460)

- Julkisuuslaki (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621)

- Oikeudenkäynnin julkisuuslainsäädäntö (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 30.3.2007/381, Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370)

- Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412)

- Tekijänoikeuslaki (8.7.1961/404)

Lakitekstit löytyvät osoitteesta www.finlex.fi/laki/ajantasa. Alla on käsitelty muutamia uutistyöhön eniten vaikuttavia lainkohtia. Teksti perustuu oikeustieteen tohtori, varatuomari Päivi Tiilikan antamaan asiantuntija-apuun.

MUISTA, ETTÄ SÄÄDÖKSET KOSKEVAT MYÖS KUVIA JA VIDEOITA.

8.5.1 Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on määritelty rikoslain 24 luvun 8 pykälässä. Se rajaa vallankäyttäjien yksityisyyden suojan kapeammaksi silloin, kun tiedot voivat vaikuttaa heidän toimintansa arviointiin ja asia on yhteiskunnallisesti merkittävä.

8 § Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Säännöksessä säädetään rangaistavaksi sinällään totuudenmukaisten yksityiselämää koskevien tietojen levittäminen, jos se voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Yksityiselämän piiriin kuuluvat yleensä esimerkiksi perhe-elämää, ihmissuhteita ja terveydentilaa koskevat tiedot. Esimerkiksi merkittävän vallankäyttäjän terveydentilaa koskeva tieto voi silti olla perusteltua julkaista, jos se voi vaikuttaa hänen toimintansa arviointiin.

Jos asianomainen on suostunut yksityiselämäänsä koskevan tiedon levittämiseen, sen saa julkaista. Jos juttuun liittyy useita osapuolia ja sen levittäminen ilman suostumusta on kiellettyä, suostumus tulee saada kaikilta osallisilta. Alaikäisiä koskevissa asioissa suostumus on syytä kysyä myös vanhemmilta.

MUISTA AINA HARKITA TIETOJEN JULKAISEMISTA MYÖS JOURNALISTIN OHJEIDEN SEKÄ STT:N OMIEN OHJEIDEN KANNALTA ASIANOSAISTEN OMASTA SUOSTUMUKSESTA HUOLIMATTA.

Vaikka yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen aiheuttaisi laissa tarkoitettua vahinkoa, tieto voidaan ilman suostumustakin julkaista, jos sillä on vaikutusta laissa tarkoitetun vallankäyttäjän tai vastaavan julkisessa tehtävässä toimivan henkilön toiminnan arviointiin ja tiedon esittämisellä on yhteiskunnallista merkitystä.

8.5.2 Kunnianloukkaus

Kunnianloukkaus on määritelty rikoslain 24 luvun 9 pykälässä. Myös se jättää enemmän tilaa vallankäyttäjien ja julkisuuden henkilöiden kuin tavallisten kansalaisten arvostelulle, kunhan esitetyt tiedot eivät ole valheellisia.

Rikoslain pykälän 24:10 mukaan kunnianloukkaus on törkeä, jos se on tehty tiedotusvälineessä ja on myös ”kokonaisuutena arvosteltuna törkeä”.

9 §  Kunnianloukkaus
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

10 § Törkeä kunnianloukkaus
Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa
ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Oikeudessa kunnianloukkausjutun on usein ratkaissut se, onko esitetyille väitteille ollut riittävät perusteet. Kun esitettyjen tietojen todenperäisyys on riitautettu, journalistin on siis pitänyt todentaa väitteensä tai lähteensä. Siksi muistiinpanot, tallenteet ja muut todisteet kannattaa säilyttää ja lähdesuojan lupaamista lähteelle harkita etukäteen.

Katso

2.7.3 Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen
2.7.4 Nimeämättömät lähteet
8.3.2 Lähdesuoja

8.5.3 Vastuu julkaistusta jutusta

Sananvapauslain mukaan päätoimittajan (vastaava toimittaja) tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää sisällöstä sekä huolehtia esimerkiksi oikaisu- ja vastineoikeuden toteutumisesta. Johtaminen ja valvonta tarkoittaa toimituksen ohjeistamista ja kouluttamista sekä vastuiden selkeää delegointia niin, että muun muassa päälliköt huolehtivat valvonnasta, koska pää¬toimittaja itse ei voi kaikkea valvoa.

Päätoimittaja voidaan tuomita sakkoihin päätoimittajarikkomuksesta, jos hän laiminlyö johtamis- ja valvomis¬velvo¬llisuu¬tensa niin, että se on ”omiaan myötävaikuttamaan” lainvastaisen sisällön julkaisemiseen. Laiminlyönnin tulee tällöin olla olennainen ja tahallinen tai johtua huolimattomuudesta.

Sen sijaan päätoimittaja ei vastaa mahdollisesta kunnianloukkauksesta tai muusta sisältöön liittyvästä rikoksesta, jollei hän ole osallistunut jutun tekoon tai sitä koskeviin ratkaisuihin. Lain mukaan vastuun kantavat kirjoittajan tai esimerkiksi kuvaajan lisäksi muut työhön osallistuneet.

Tyypillisesti kyse voi silloin olla eri esimiehistä tai toimitussihteereistä.

TUTUSTU YLLÄ ESITETTYIHIN LAINKOHTIIN, JOURNALISTIN OHJEISIIN JA STT:N TYYLIKIRJAN OHJEISTUKSEEN MUUN MUASSA NIMENKÄYTÖSTÄ UUTISISSA. (linkki)

KYSY AINA ENNEN JULKAISUA TOIMITUKSEN JOHDON KANTA JUTTUIHIN, JOIDEN SISÄLTÖÄ PIDÄT YHTÄÄN ONGELMALLISENA LAIN TAI EETTISTEN OHJEIDEN KANNALTA.

Uutispäällikön ollessa paikalla neuvottele ensin hänen kanssaan. Hän ohjaa sinut tarpeen mukaan eteenpäin.

8.5.4 Vastine- ja oikaisuoikeus

Sananvapauslain mukaan henkilöllä, yhteisöllä, säätiöllä tai viran¬omaisella on oikeus saada itseään tai toimintaansa koskeva virhe oikaistua, jollei se ole ”ilmeisen tarpeetonta” virheen vähäisyyden vuoksi.

Vastineeseen puolestaan on oikeus vain henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa julkaistun viestin loukkaavan itseään. Hänen oma tunteensa loukatuksi tulemisesta ei siis riitä. Organisaatioilla ei ole vastineoikeutta.

Oikaisua tai vastinetta pitää pyytää kirjallisesti tai sähköisesti kahden viikon kuluessa julkaisemisesta. Päätoimittajan pitää vastata siihen viikon sisällä pyynnöstä.

Jos oikaisuun tai vastineeseen ei suostuta, vaatijalla on 30 päivää aikaa viedä asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Jos oikeus katsoo vaatimuksen oikeutetuksi, se edellyttää päätoimittajalta oikaisun tai vastineen julkaisemista tarvittaessa uhkasakon avulla.

STT korjaa tai oikaisee virheensä riippumatta siitä, onko niistä esitetty oikaisuvaatimusta. Katso luku 3.2 Korjaukset, oikaisut ja vastineet.

VÄLITÄ KAIKKI VASTINEPYYNNÖT PÄÄTOIMITTAJALLE SAMOIN KUIN KAIKKI OIKAISUPYYNNÖT, JOIDEN ET KATSO OIKEUTTAVAN KORJAUKSEEN TAI OIKAISUUN.

8.5.5 Missä saa työskennellä?

Toimittajat ja kuvaajat voivat vapaasti työskennellä julkisilla paikoilla ja julkisissa tiloissa. Siellä liikkuvia ihmisiä voi siis myös kuvata ilman lupaa, mutta joskus voi olla syytä harkita kuvien julkaisua.

NOUDATA AINA POIKKEUSTILANTEISSA, ESIMERKIKSI ONNETTOMUUS- JA TULIPALOPAIKOILLA TAI MELLAKKA¬TILANTEISSA, POLIISIN TAI MUIDEN VIRANOMAISTEN OHJEITA. ESITTÄYDY HEILLE JA PYRI SOPIMAAN PAIKASTA, JOSSA VOIT MAHDOLLISIMMAN HYVIN JA TURVALLISESTI JATKAA TYÖTÄSI. OTA ONGELMATILANTEISSA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEN JOHTOON.

NOUDATA KOTI- JA JULKISRAUHAAN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ. 

Niiden suojaamalle alueelle ei saa oikeudettomasti tunkeutua tai kätkeytyä eikä mennä salaa tai ketään harhauttaen.

Rikoslain 24 luvun 11 pykälän mukaan ”kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen”.

Julkisrauha puolestaan koskee virastoja, liikehuoneistoja, toimistoja, tuotantolaitoksia, kokoustiloja ja muita vastaavia huoneistoja tai rakennuksia, kaikkien näiden aidattuja piha-alueita sekä lisäksi kasarmialueita ja muita puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alueita, joilla liikkuminen on kielletty. (Rikoslain pykälä 24:3).

Julkisrauhan rikkomisena ei pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
Rikoslain luvussa 24 kielletään myös salakuuntelu ja salakatselu.

5 § Salakuuntelu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

6 § Salakatselu:
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

STT – Albertinkatu 33 – 00180 Helsinki – Puh. (09) 695 811