TIETOA STT:N PALVELUISTA
Kuvitus
5.1 Grafiikka
Grafiikkatoimitus tekee STT:n juttutuotantoa tukevia graafisia esityksiä sekä sanomalehtiä että verkkokäyttöä varten. Grafiikka liittyy lähes poikkeuksetta yksittäisiin juttuihin tai juttukokonaisuuksiin, mutta sen tarkoitus ei ole pelkästään kuvittaa tekstiä. Grafiikalla on oma tärkeä osansa sekä tiedon välittämisessä että lukijan mielenkiinnon herättämisessä. Se on yksi juttupaketin jutuista.
ÄLÄ KERTAA KAIKKIA SAMOJA TIETOJA SEKÄ JUTUSSA ETTÄ GRAFIIKASSA.
Siirrä grafiikkaan esimerkiksi numerot, luettelot ja pitkät tapahtumakuvaukset tai muut selitykset aivan keskeisimpiä tietoja lukuun ottamatta. Muista kuitenkin, että jutun pitää olla ymmärrettävissä ilman grafiikkaa.
MIETI, MITKÄ ASIAT LUKIJAN ON HELPOMPI YMMÄRTÄÄ KUVASTA KUIN TEKSTISTÄ. ÄLÄ TYYDY RUTIINIRATKAISUIHIN.
Grafiikka ei ole pelkästään tilastoesityksiä tai karttoja, vaan siinä voi esittää lukemattomia eri asioita lukemattomilla eri tavoilla: tapahtumien kulun, tapahtumapaikan kuvauksen pohjapiirroksineen, laitteen toimintatavan ja paljon muuta. Grafiikka on myös loistava väline uutisaiheen taustoittamiseen, koska siinä voi herättää henkiin pelkät faktatiedot tai prosessien etenemisen.
Grafiikan nivominen osaksi uutisjournalismia edellyttää kirjoittajan ja graafikon yhteistyötä sekä suunnittelussa, tietojen hankinnassa että niiden analysoinnissa. Myös esimiehet ja uutispäälliköt osallistuvat grafiikan ideointiin osana normaalia uutissuunnittelua.
JOS AIHE ON TIEDOSSA ENNALTA, ALOITA MYÖS GRAFIIKAN SUUNNITTELU ETUKÄTEEN. JOS TIETO TULEE YLLÄTYKSENÄ, HARKITSE GRAFIIKAN ROOLIA SAMALLA, KUN SUUNNITTELET JUTUN.
Hyvä grafiikka antaa jutulle lisäarvoa, palvelee lukijaa ja säästää loppujen lopuksi myös toimittajan aikaa.
5.1.1 Uutistoimistografiikka
Ulkomaanaiheisiin liittyvä grafiikka tulee suurelta osin ulkomaisista uutistoimistolähteistä (Reuters, Ryhmä 39). Valinnat pyritään
tekemään yhteistyössä ulkomaantoimituksen kanssa. Tekstien kääntämisessä tukeudutaan tarvittaessa ulkomaantoimittajien apuun. Uutistoimistot ovat tärkeä lähde myös urheilugrafiikassa. Erityisesti suuret kansainväliset urheilutapahtumat hoidetaan suurelta osin uutistoimistojen materiaalin avulla. Jonkin verran uutistoimistojen grafiikkamateriaalia käytetään myös talousgrafiikan pohjana.
5.1.2 Toistuvan oman grafiikan tuotanto
Osa grafiikan tuotannosta koostuu määräajoin päivitettävistä yleensä ulkoasultaan samanlaisina pysyvistä rutiineista. Tällaisia ovat esimerkiksi inflaatio-, työttömyys- ja tilinpäätösgrafiikat. Ne tehdään valmiiden pohjien päälle, eikä työ vaadi normaalitapauksessa yhteistyötä muiden osastojen kanssa. Tietolähteinä ovat muiden muassa valtionhallinto, Tilastokeskus, Helsingin pörssi ja yritykset.
Viikoittain grafiikkaosasto lähettää katsotuimpien tv-ohjelmien ja elokuvien listat sekä myydyimpien levyjen listan. Kuukausittain lähetetään myydyimpien kirjojen lista.
5.1.3 Päivittäinen uutisgrafiikka
Päivittäistä uutisgrafiikkaa tehdään sekä ennalta tiedossa olevista että yllätyksenä tulevista aiheista. Aloite grafiikan tekoon voi tulla yhtä hyvin toimittajalta, graafikoilta tai uutispäälliköiltä, joskus myös asiakkailta.
Isot uutistilanteet edellyttävät aina grafiikkaa. Tarvittaessa karsitaan rutiinitöitä.
5.1.4 Omat hankkeet
Grafiikkaosasto tekee ajoittain kokonaisuuksia, jotka eivät aikataulultaan ja laajuudeltaan sovi päivittäisuutisgrafiikan määritelmään. Kokonaisuus voi olla esimerkiksi uuden asejärjestelmän esittely yhteistyössä kirjoittavan toimittajan kanssa asejärjestelmän käyttöönoton lähestyessä. Kokonaisuus voi olla myös suuren urheilutapahtuman nivominen yhdeksi koko sivun laajuiseksi grafiikaksi. Kokonaisuudet voivat joskus toimia ilman varsinaista juttuakin.
5.2 Kuvat
STT tarjoaa valokuvia ennen muuta STT:n toimittajien omien jutunaiheiden kuvitukseksi silloin, kun kuvaa ei ole saatavissa muualta. Uutisjuttujen kuvituksen suunnittelussa STT tekee yhteistyötä Lehtikuvan kanssa.
Hyvään lehtikuvaan pätevät aivan samat lainalaisuudet kuin hyvään lehtitekstiin. Kuvia ja kuvauksia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
Hyvä lehtikuva on totta.
ÄLÄ MANIPULOI KUVAA. JOS POIKKEUKSELLISESTI MUTTA JOURNALISTISISTA SYISTÄ KÄSITTELET KUVAA KUVAMANIPULAATION SUUNTAAN, MAINITSE SIITÄ EHDOTTOMASTI KUVATEKSTISSÄ. VÄLTÄ MYÖS LAVASTAMISTA ELI HENKILÖIDEN, ESINEIDEN TAI MUIDEN KUVITUKSEN KOHTEIDEN YLENMÄÄRÄISTÄ ASETTELUA KUVASSA, VAIKKA JOSKUS SE ONKIN TARPEEN TARINAN KERTOMISEKSI.
Hyvä lehtikuva kertoo samaa tarinaa kuin teksti ja otsikko.
MIETI KOKO AJAN, SOPIIKO KUVA PÄÄOTSIKKOON. KUVALLA EI OLE VIRKAA, JOS SE ON IRRALLINEN ELEMENTTI, TAITTOPALA TAI KORISTE. AJATTELE AINA KOKONAISUUTTA.
Hyvä lehtikuva houkuttaa lukijaa katsomaan ja koukuttaa ääreensä joskus pitkäksikin aikaa.
PYRI SIIHEN, ETTÄ KUVAVALINTASI VASTAA SAMOIHIN KYSYMYKSIIN KUIN TEKSTI: MITÄ, MISSÄ, MILLOIN, MIKSI, MITEN, KUKA. JOS MAHDOLLISTA, RAKENNA JO TEKSTIN KÄRKI KUVAAN SOPIVAKSI. TEKSTI VOI LÄHTEÄ LIIKKEELLE MYÖS KUVASTA, KUVAN KERTOMASTA TARINASTA.
Hyvä lehtikuva yllättää ja jättää mielikuvitukselle tilaa.
MIETI KUVAUSTILANTEESSA ERILAISIA KUVA- JA NÄKÖKULMIA. MUISTA KUITENKIN, ETTÄ UUTISKUVA EI OLE TAIDETTA. ERIKOISUUS TAI TAITEELLISUUS EI SAA HAITATA VIESTIN PERILLEMENOA.
Hyvä lehtikuva tuo sanomalehden sivulle liikkeen ja tunteet.
VÄLTÄ POSEERAUKSIA JA PÖNÖTTÄVIÄ HAHMOJA. MENE TILANTEISIIN LÄHELLE. MIETI MYÖS KUVAN RAJAUSTA. KUINKA RAJAUS VOI TUODA KUVAAN LISÄÄ TEHOA?
Hyvä lehtikuva on teknisesti viimeistelty.
5.3 Video
5.3.1 Aikataulu ja jakelu
STT tuottaa uutisvideoita kuvallisesti kiinnostavasta, yleensä kotimaan uutisaiheesta.
Raakavideoita tehdään mahdollisuuksien mukaan. Raakavideo on esieditoitu mutta käsittelemätön (ei tekstejä, STT-leimaa tai päälle liimattua ääntä).
Video tehdään valmiiksi mahdollisimman nopeasti kuvauksien jälkeen ja saatetaan heti asiakkaalle. Tavoite on, että video on asiakkaan saatavilla viimeistään kello 17:ään mennessä.
5.3.2 Kesto
Yksi video käsittelee yhtä uutisaihetta. Pituus määräytyy aiheen ja sisällön mukaan, mutta yleensä tavoitepituus on minuutti.
Raakavideoiden pituus on 5–15 minuuttia.
Yhteen uutisaiheeseen voi liittyä monta videota.
5.3.3 Aihevalinta
Päivittäinen uutisvideo liittyy useimmiten STT:n tekemään uutisjuttuun. Kuvallisesti poikkeuksellisen kiinnostavasta aiheesta tai muuten sopivasta aiheesta voi myös tehdä videon, joka toimii itsenäisesti.
PAINOTA VIDEOAIHEEN VALINNASSA KUVALLISTA KIINNOSTAVUUTTA.
STT:n uutisvideo tehdään kuvallisesti kiinnostavasta aiheesta, jonka ei tarvitse olla pääuutinen. Kuvallisesti kiinnostavin uutinen voi hyvin ollakin STT:n uutislupauksen JOS-aiheiden joukossa. Videossa asia pitää näyttää, ei kertoa.
Jos teet videon uudesta Mannerheim-elokuvasta, jonka päämiehitys julkistetaan, pyydä pääosan esittäjää lukemaan Päiväkäsky.
Jos teet videon urheilijan uudesta svingistä, pyydä häntä näyttämään se, älä kertomaan siitä.
SUOSI IHMISTÄ LÄHELLÄ OLEVIA AIHEITA.
Netti on demokraattinen uutisväline. Katsoja asettuu samalle viivalle kertojan ja lähteen kanssa. Tätä kannattaa tukea paitsi aihevalinnalla myös näkökulmalla.
5.3.4 Käsittelytapa
OTA KUVASTA KIINNI.
Mitä enemmän uskoo kuvaan ja antaa sen kantaa, sitä varmemmin video on katsomisen arvoinen. Kun miettii, kantaako kuva varmasti, voi kuvitella, että videossa ei olisi lainkaan ääntä. Kantaako kuva silti? Kerrotko kuvalla vai selitätkö? Ensimmäinen kuva on kaikkein tärkein, sillä katsoja päättää muutamassa sekunnissa, katsooko hän videon.
KESKITY YHTEEN NÄKÖKULMAAN.
Nettivideo ei ole sama asia kuin tv-uutinen. Videoklipissä ei tarvitse kertoa koko uutista vaan voi keskittyä yhteen näkökulmaan.
Silloin kun video liittyy uutispalvelujuttuun, kirjoitettu juttu kertoo asiat ja video voi toimia kainalona: video voi antaa jutun aiheeseen uuden näkökulman, esimerkin, konkretiaa.
TALLENNA JA VÄLITÄ TUNNE.
Hyvä video paitsi antaa kuvallisen lisäarvon juttuun myös välittää tunteen. Tekstissä voi kuvata fiiliksen ja tunnereaktiot, mutta video tallentaa ne suoraan katsottavaksi. Objektiivinenkin teksti on seulottua ja arvotettua, kun taas videossa katsoja saa tehdä itse johtopäätöksensä.
Parhaimmillaan video myös herättää tunteen; video tuo aiheen lähelle ihmistä, näyttää uuden näkökulman jutussa kerrottuun aiheeseen, kertoo jotain sellaista, jota teksti ei pysty välittämään.
VARO PUHUVIA PÄITÄ.
Puhuvia päitä pitää lähtökohtaisesti varoa. Videon pääsisältö ei voi rakentua haastattelun varaan, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen kiinnostava haastateltava tai asia. Videohaastattelun pitää antaa enemmän kuin sama asia kirjoitettuna.
OLE ENNEMMIN PROVOKATIIVINEN KUIN TURVALLINEN JA LUOTETTAVA.
Jos on pakko tehdä puhuva pää -video, kannattaa provosoida. Haastateltava vastaa provosoivaan kysymykseen todennäköisesti jotain katsomisen arvoista; odotettavissa on luultavasti sekä kiinnostavaa sanottavaa että kiinnostavia non-verbaalisia reaktioita.
Julkkikset ovat itsessään kiinnostavia. Heidän kiinnostavuutensa saattaa kannatella videota, mutta heitäkään ei kannata päästää helpolla: julkkis, jolta kysytään kiinnostava ja räväkkä kysymys, on kiinnostavampi katsoa kuin ilmeetön julkkis.
Videossa pitää haastaa haastateltava.
Pyri puhekieliseen ilmaisuun.
VÄLTÄ STAND UP -JUONTOJA.
Stand up -juonnot toimivat harvoin. Perussääntönä sopii pitää ajatusta, että stand up kannattaa tehdä ainoastaan silloin, jos paikalla on erityinen merkitys tai jos tavallinen ihminen ei pääse sinne. Silloin paikan korostamisella ("olen täällä, keskellä tätä") on todellinen lisäarvo.
Muutenkin videota kannattaa kuljettaa mieluummin haastateltavan äänellä kuin toimittajan spiikeillä.
ÄLÄ ARASTELE KÄYTTÄÄ ERILAISIA TYYLIKEINOJA.
Videoissa voi ja pitää käyttää tyylikeinoja vapaasti. Kun video tehdään värikkäästä persoonasta, videon toteutustapa ja tunnelma kannattaa valita tukemaan persoonaa. Esimerkiksi kun kerrotaan kiireestä, myös videossa pitäisi olla kiire.
TARTU TILANTEESEEN JA USKO TUNTEESEESI. KÄYTÄ ROHKEASTI HILJAISUUTTA, PYSYVÄÄ KUVAA, MUSIIKKIA JA MUITA APUKEINOJA KERTOAKSESI SEN, MITÄ HALUAT.
LEIKKAA NIIN, ETTÄ SE PALVELEE KERRONTAA.
Leikkaus onnistuu, jos videon katsoja ei huomaa sitä. Oleellisia ovat ensimmäinen ja viimeinen kuva, niiden pitää kiinnostaa. Kuvan huomiopiste täytyy pitää mielessä, mutta muita sääntöjä voi rikkoa rohkeasti, jos kerronta vaatii sitä. Suojaviivasäännön voi unohtaa, vaihtaa kuvakokoja, leikata nopeita kuvavaihtoja, muuttaa rytmiä, antaa tsuumauksen näkyä ja kuvan heilua, jos näillä saa aikaan haluamaansa kerrontaa.
YLLÄTÄ.
Jokaiseen videoon pitäisi sisältyä yllätys. Voit luoda sen näkökulmalla, kuvalla, kysymyksellä, äänellä. Yllätetty katsoja kokee saaneensa enemmän kuin odotti.
NOUDATA STT:N MUITA TOIMITUKSELLISIA OHJEITA.
Esimerkiksi alaikäisen haastatteluun ja kuvaamiseen pyydetään vanhemmilta lupa.
Tulostettava versio