TIETOA STT:N PALVELUISTA
Jutun kieli ja sisältö
4.1 Hyvä viiva
Uudesta, merkittävästä tiedosta tehdään ensin otsikoimaton, päiväämätön viivauutinen herätteeksi.
Viiva on tarkoitettu seuraaviin käyttötarkoituksiin, joista jokaisella on omat vaatimuksensa:
- tekstiviestiuutiset: tarkkuus (esim. ei pari miljardia vaan 2 miljardia)
- luettuna sähkeenä radiossa tai tv:ssä: sähkekielen vaatimukset, mielellään kaksi tai kolme virkettä (lisää myös tekstiviestiuutisen arvoa)
- herätteenä ryhtyä hankkimaan lisätietoa tai lähettää toimittaja ja kuvaaja paikalle; lähde ja tapahtumapaikka ovat siksi tärkeitä.
KIRJOITA VIIVA KORKEINTAAN 147 MERKIN MITTAISEKSI.
Jos viivaa ei saa kohtuuajassa puristettua 147 merkkiin, sen voi siirtää käsittelyyn muutaman merkin ylipitkänä.
4.1.1 Aikamuoto
Viivassa käytetään reaaliaikaista kieltä.
KÄYTÄ AIKAMUOTONA PREESENSIÄ TAI PERFEKTIÄ AINAKIN KÄRKILAUSEESSA. SEN JÄLKEEN VOIT KÄYTTÄÄ HARKINNAN MUKAAN MYÖS IMPERFEKTIÄ.
Jämsässä on sattunut bussin ja rekan nokkakolari. Turmassa on kuollut ainakin viisi ihmistä, kertoo poliisi. Valtatie 9 on poikki.
Marcus Grönholm on voittanut Monacon MM-rallin. Toiseksi ajoi Ranskan Sebastien Loeb. Toni Gardemeister jäi kahdeksanneksi.
Imperfekti kuitenkin vaatii kontekstin. Konteksti voi olla esimerkiksi urheilukilpailu tai yhteys, jossa mielipide on esitetty.
Tapahtuma-ajankohtaa ei yleensä mainita, koska viivauutinen tyypillisesti on tapahtunut juuri äsken.
VÄLTÄ AJAN ILMAUKSIA. JOS AIKAAN PITÄÄ JOTENKIN VIITATA, KÄYTÄ SELLAISIA ILMAISUJA KUIN AIEMMIN, AAMULLA, ILLALLA, EILEN JA HUOMENNA.
Innsbruckin mäkikisa on keskeytynyt kovan tuulen takia. Kisa jatkuu huomenna. Aamun hypyt jäävät voimaan.
4.1.2 Lähteet
Lähde auttaa uutisen vastaanottajaa arvioimaan uutisen luotettavuutta. Lisäksi se kertoo asiakkaille, mistä saa lisätietoja.
KERRO VIIVASSA UUTISEN LÄHDE. JOS LÄHDE ILMENEE EPÄSUORASTI, SITÄ EI TARVITSE KERTOA.
Yleensä viiva kannattaa kirjoittaa niin, että kärkeen tulee itse uutinen ja vasta sen jälkeen lähde.
Helikopteriyhtiö Copterline harkitsee Tallinnan-lentojensa lopettamista. Kauppalehden mukaan lopettamisuhan taustalla on elokuinen kopteriturma.
JOS UUTINEN ON JONKUN MIELIPIDE, KERRO MIELIPITEEN ESITTÄJÄ ENNEN MIELIPIDETTÄ.
Liikenneministeri Pertti Perttilä paheksuu Radio Roiman rasistisia ohjelmia. Ohjelmat ovat hänestä loukanneet maahanmuuttajia.
Lähteeksi riittää yleensä organisaatio, eikä henkilön nimeä kannata käyttää, ellei henkilö ole erityisen tunnettu. Ulkomaanuutisissa viranomaisorganisaation tarkalla nimellä ei ole merkitystä, vaan niissä riittää viittaus esimerkiksi armeijaan tai sairaalalähteisiin.
Lintuinfluenssa on levinnyt Itävaltaan, kertovat maan terveysviranomaiset. Tautiin on kuollut kaksi joutsenta. Virus on ihmiselle vaarallista tyyppiä.
KÄYTÄ ULKOMAANUUTISISSA ENSISIJAISESTI ALKUPERÄISTÄ LÄHDETTÄ. MAINITSE UUTISTOIMISTOLÄHDE, JOS TIETO ON KIISTANALAINEN TAI EPÄILYTTÄVÄ.
Punaisellamerellä kateissa ollut matkustajalautta on uponnut, vahvistavat viranomaiset. Lautalla oli yli 1 300 matkustajaa.
Profeetankuvia vastustavat mielenosoittajat ovat sytyttäneet tuleen Tanskan Syyrian-suurlähetystön. Rakennus on tuhoutunut, sanoo AFP.
4.1.3 Sanajärjestys
Viivan ymmärtämistä helpottaa se, että teksti etenee tutusta tuntemattomaan.
SIJOITA KÄRKILAUSEEN ALKUUN TUTTU ASIA JA VASTA LOPPUUN UUSI.
Nobelin rauhanpalkinnon saa brittiläinen rauhanaktivisti John Smith. Hän johtaa Peace Now -järjestöä, joka kampanjoi ydinaseita vastaan.
Klaus Härön elokuva Äideistä parhain on voittanut Kairon elokuvafestivaalin pääpalkinnon. Lisäksi elokuva palkittiin parhaasta ohjauksesta.
Tapahtumapaikka auttaa usein arvioimaan uutisen merkitystä. Esimerkiksi onnettomuusuutisissa paikka vaikuttaa paljon siihen, kuinka vakavaksi vastaanottaja kokee uutisen.
JOS TAPAHTUMAPAIKKA ON UUTISESSA OLENNAINEN, KERRO SE HETI ALUSSA.
Itä-Irakissa on tehty kaksi tuhoisaa itsemurhaiskua moskeijoihin. Poliisin mukaan kuolleita on ainakin 38 ja haavoittuneita yli 50.
Jälkijohtolauseessa pitää käytetään käänteistä sanajärjestystä (sanoo Matti Möttönen), jos lauseen subjekti esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa.
KÄYTÄ JÄLKIJOHTOLAUSEESSA KÄÄNTEISTÄ SANAJÄRJESTYSTÄ. SIJOITA SIIS PREDIKAATTI ENNEN SUBJEKTIA.
Venäjä ja Ukraina ovat sopineet kaasutoimituksista, kertoo Ukrainan kaasuyhtiö. Ukraina saa kaasua entiseen hintaan kolmen kuukauden ajan.
4.1.4 Kieliasu
Viivan pitää olla hyvää yleiskieltä ja noudattaa kirjakielen kielioppi- ja oikeinkirjoitusnormeja. Viiva on tarkoitettu laajalle yleisölle, joten siinä ei kannata käyttää asiantuntijatermejä.
Viiva kertoo uutisesta vain tärkeimmän asian. Siihen ei pidä sulloa liikaa informaatiota selkeyden kustannuksella.
KÄYTÄ KOKONAISIA LAUSEITA. ÄLÄ JÄTÄ POIS ESIMERKIKSI PREDIKAATTIA.
Viivassa voi käyttää yleisesti tunnettuja lyhenteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi KRP, EU, YK, SDP, Nato, Supo.
ÄLÄ KÄYTÄ LYHENTEITÄ, JOTKA EIVÄT OLE YLEISESTI TUNNETTUJA.
Viiva menee yleensä sellaisenaan tekstiviestiuutiseksi. Koska tekstiviestiuutisen tyyli on hyvin neutraali, viivassa pitää välttää liian puhekielisiä ilmaisuja.
EI: Perussuomalaisten ex-pääsihteeri saa syytteen törkeästä petoksesta ja väärennyksestä. Syyttäjän mukaan mies vohki eduskuntaryhmältä 150 000 euroa.
VAAN: Perussuomalaisten ex-pääsihteeri saa syytteen törkeästä petoksesta ja väärennyksestä. Syyttäjän mukaan mies vei eduskuntaryhmältä 150 000 euroa.
4.2 Hyvä sähke
Sähke kertoo uutisesta lyhyesti kaikkein tärkeimmät tiedot. Se on tarkoitettu ensisijaisesti radion ja tv:n käyttöön mutta myös verkkoon, tekstitelevisioon ja muihin sähköisiin tekstijulkaisuihin. Sähke pitäisi voida lukea sellaisenaan lähetyksessä.
Monet media-asiakkaat käyttävät kuitenkin STT:n uutispalvelun sähkeitä myös oman työnsä lähdeaineistona, joten sähkeiltä edellytetään enemmän täsmällisyyttä kuin pelkiltä radiosähkeiltä.
KIRJOITA SÄHKE ENINTÄÄN 400 MERKIN MITTAISEKSI.
Sähke on tarkoitettu laajalle yleisölle, joten vastaanottajien koulutustaso ja tietämys aiheesta vaihtelevat suuresti. Silti uutisen tulisi avautua heille kerralla. Paras sähke syntyy yleensä kirjoittamalla asia samalla tavalla kuin sanoisit sen ääneen.
KÄÄNNÄ LÄHTEIDEN KÄYTTÄMÄ KIELI TUTUKSI ARKIKIELEKSI.
4.2.1 Reaaliaikainen kieli
Käytä reaaliaikaista kieltä. Katso luku 4.1. Hyvä viiva.
Poikkeuksena ovat ennakkosähkeet, joissa kerrotaan, mitä samana päivänä tapahtuu. Esim. Torinon talviolympialaiset alkavat tänään.
4.2.2 Sanasto
Kieliasuun pätevät samat säännöt kuin viivassakin (kokonaiset lauseet, tuntemattomien lyhenteiden välttäminen, eteneminen tutusta tuntemattomaan).
Tyylin ei tarvitse olla sähkeessä aivan yhtä neutraalia kuin viivassa mutta selviä puhekielisyyksiä kannattaa välttää. Myöskään kaikki lehtijuttujen värikkäimmät ilmaisut eivät toimi radiossa tai tv:ssä.
VÄLTÄ SIVISTYSSANOJEN JA TIETYN ALAN ERIKOISSANASTON KÄYTTÖÄ.
EI: Täysperävaunullinen euromoduuli
VAAN: Rekka
EI: Ravitsemisliikkeet
VAAN: Ravintolat ja kahvilat
Sähkeen pitää olla kieliopiltaan kirjakielen normien mukaista, mutta lauserakenteissa ja sanavalinnoissa näkyy puheenomaisuus.
Sähkeissä kannattaa välttää paperinmakuisia sanoja. Esimerkiksi pyrkiä-verbin sijaan voi käyttää sanaa haluta tai yrittää. Sujuvaan ilmaisuun pätevät muuten samat säännöt kuin muussakin uutiskirjoittamisessa.
VÄLTÄ PITKIÄ SANOJA.
EI: Vallankeskittämisyritykset
VAAN: Yritykset keskittää valtaa
JOS LUETTELOSSA ESIINTYY ULKOMAISIA NIMIÄ, KIRJOITA NE PERUSMUOTOON.
EI: Tunnustus on aiemmin myönnetty Martin Scorseselle, Francois Truffaut’lle ja Ang Leelle.
VAAN: Tunnustuksen ovat aiemmin saaneet Martin Scorsese, Francois Truffaut ja Ang Lee.
Ulkomaisia nimiä on usein vaikea hahmottaa puhutussa tekstissä, varsinkin jos ne esiintyvät taivutettuina.
KÄYTÄ KONKREETTISIA ILMAISUJA JA ESIMERKKEJÄ.
Sähkeissä kannattaa välttää liiallista tarkkuutta. Täydellisten luetteloiden sijaan on hyvä käyttää konkreettisia esimerkkejä. Abstraktit yleistykset ja byrokraattiset termit voi korvata kokonaan esimerkeillä.
EI: Opintososiaaliset etuudet
VAAN: Esimerkiksi opintotuki
Kärkilause on helpompi ymmärtää, jos sen predikaatti on myönteisessä muodossa.
EI: Poliitikko ei kannata verouudistusta
Tutkija ei usko väitettä
VAAN: Poliitikko vastustaa verouudistusta
Tutkija epäilee väitettä
Virkettä ei kuitenkaan pidä vääntää väkisin myönteiseksi, jos ymmärrettävyys kärsii tai sisältö vääristyy.
4.2.3 Lauserakenteet
KÄYTÄ LYHYITÄ LAUSEITA. VIRKKEESSÄ VOI OLLA KORKEINTAAN KAKSI LAUSETTA (ESIMERKIKSI PÄÄLAUSE JA SIVULAUSE).
Sivulauseet ovat sähkekielessä ymmärrettävämpiä kuin lauseenvastikkeet.
VÄLTÄ LAUSEENVASTIKKEITA. KÄYTÄ NIIDEN SIJAAN SIVULAUSEITA TAI KAHTA PÄÄLAUSETTA.
EI: Useiden lähetystöjen raportoitua levottomuuksista ulkoministeriö päätti muuttaa matkustussuosituksia Lähi-idän maihin.
VAAN: Ulkoministeriö päätti muuttaa matkustussuosituksia sen jälkeen, kun useat lähetystöt olivat raportoineet levottomuuksista.
SIDOSTA TEKSTIÄ ADVERBEILLA, KONJUNKTIOILLA JA PRONOMINEILLA.
Kuulija ymmärtää sähkeen helpommin, jos sidostesanat kertovat eri sanojen tai lauseiden suhteet toisiinsa. Sidostesanoja ovat esimerkiksi kuitenkin, mutta, samoin, vaan… Vastaavasti sähke on vaikea ymmärtää, jos se sisältää pelkkiä päälauseita, joita ei liitetä toisiinsa.
KÄYTÄ VERBEJÄ SUBSTANTIIVIEN SIJAAN. VALITSE ILMAISUKYKYINEN VERBI VÄRITTÖMÄN SIJAAN.
Värittömiä verbejä ovat esimerkiksi olla ja edellyttää. Lisäksi kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi kasvaa- ja vähentyä-verbit korvata sanoilla, joissa on enemmän tekemisen makua.
EI: Rintasyöpien määrä on kasvanut Suomessa liian rasvaisen ruokavalion takia.
VAAN: Suomalaisista naisista aiempaa useammat sairastuvat rintasyöpään, koska he syövät liikaa rasvaista ruokaa.
EI: Tutkimus selvittää pohjoisten napa-alueiden ilmaston lämpenemisen määrää.
VAAN: Tutkimus selvittää, kuinka paljon pohjoisten napa-alueiden ilmasto lämpenee.
EI: HPK on jääkiekon uusi Suomen mestari.
VAAN: HPK on voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden.
Verbien käyttö aktiivissa tuo sähkeeseen dynaamisuutta. Passiivi taas jättää avoimeksi todellisen tekijän.
KÄYTÄ MIELUUMMIN AKTIIVIA KUIN PASSIIVIA
EI: Nopeusrajoituksia halutaan alentaa.
VAAN: Liikenneministeriö haluaa alentaa nopeusrajoituksia.
Jos subjekti on pitkä ja monimutkainen, kärkilauseessa voi käyttää passiivia. Sen pitäisi kuitenkin olla vasta viimeinen vaihtoehto, jos asiaa ei voi muuten sanoa selkeästi.
Opintotukeen ehdotetaan korotusta. Opetusministeriön asettama työryhmä esittää, että opiskelijat saisivat 20 euroa lisää kuukaudessa.
Yleisimpiä ongelmia uutistekstien ymmärrettävyydessä ovat määriteketjut. Ne vaikeuttavat varsinkin puhutun tekstin ymmärtämistä.
VÄLTÄ MÄÄRITEKETJUJA VARSINKIN LAUSEEN ALUSSA. PILKO PITKÄ MÄÄRITTEET USEAKSI LAUSEEKSI JA JÄTÄ TURHAT POIS.
EI: 19-vuotias Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva varusmies sai surmansa välittömästi.
VAAN: Varusmies sai surmansa välittömästi. Hän oli 19-vuotias ja kotoisin Pohjois-Karjalasta.
Tekstin ymmärrettävyyttä lisää se, että predikaatti tulee lauseessa mahdollisimman aikaisin.
SIJOITA PREDIKAATTI MAHDOLLISIMMAN ALKUUN.
EI: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa Suomen susista elää itärajan tuntumassa.
VAAN: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos osoittaa, että kaksi kolmasosaa Suomen susista elää itärajan tuntumassa.
Luettelot tekevät sähketekstistä raskasta. Ymmärtämistä voi helpottaa sijoittamalla luettelot lauseen loppuun. Luettelossa pisin osa on viisainta sijoittaa viimeiseksi.
SIJOITA LUETTELOT VIRKKEEN LOPPUUN.
Tärkeimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi, Norja ja Britannia.
RYHMITTELE SANAT LAUSEEN SISÄLLÄ NIIN, ETTÄ LÄHEISESTI YHTEEN LIITTYVÄT SANAT OVAT YHDESSÄ.
4.2.4 Lähteet ja lainaukset
Lähteiden mainitsemiseen pätevät samat säännöt kuin viivassa. Katso myös luku 4.1 Hyvä viiva.
Lisäksi sähkettä ei kannata kuormittaa nimillä, jotka eivät ole kuulijalle tuttuja. Kun henkilö puhuu organisaationsa edustajana, hänen nimensä voi jättää pois.
KERRO LÄHTEEKSI PELKKÄ ORGANISAATIO, JOS HENKILÖ EI OLE TUNNETTU JA HÄN EDUSTAA NÄKEMYKSELLÄÄN ORGANISAATIOTA.
EI: Osa suomalaislääkäreistä laiminlyö velvollisuuttaan hankkia täydennyskoulutusta. Lääkäriliiton koulutusjohtajan Hannu Halilan mukaan Suomessa on lääkäreitä, jotka eivät ole moneen vuoteen käyneet minkäänlaisessa täydennyskoulutuksessa.
VAAN: Osa suomalaislääkäreistä laiminlyö velvollisuuttaan hankkia täydennyskoulutusta. Lääkäriliiton mukaan Suomessa on lääkäreitä, jotka eivät ole moneen vuoteen käyneet minkäänlaisessa täydennyskoulutuksessa.
Liiallista yksinkertaistamista on kuitenkin syytä varoa. Mieti, edustaako sanoja näkemys todella hänen edustamansa organisaation mielipidettä. Esimerkiksi ministeri voi puhua hallituksen edustajana (Condoleezza Rice Iranin ydinohjelmasta) tai käyttää poliittisen puheenvuoron (ruotsalainen ministeri alkoholiveron suuruudesta).
Jos nimeä käytetään, henkilöstä pitää kertoa titteli ja koko nimi.
Nimien edellä kannattaa välttää titteliketjuja. Yhdelle ihmiselle riittää yksi titteli. Jos on tarpeen täsmentää toista roolia, sen voi tehdä myöhemmin sähkeessä.
EI: Keskustan puheenjohtaja pääministeri Matti Vanhanen vaatii…
VAAN: Pääministeri Matti Vanhanen vaatii…
TAI: Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen vaatii…
Sähkeessä ei voi käyttää suoria lainauksia, koska kuulija ei voi erottaa lainausta muusta tekstistä.
ÄLÄ KÄYTÄ SUORIA LAINAUKSIA, JOLLEI SE OLE AIVAN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. MUKAUTA LAINAUKSET EPÄSUORAKSI KERRONNAKSI. OLE KUITENKIN HUOLELLINEN SIINÄ, ETTEI SANOMA MUUTU.
Lipponen huomautti, että…
Bushin mielestä…
…, arvioi valtiovarainministeriö.
Jos kyse on tärkeästä poliittisesta tms. lausunnosta, kannattaa epäsuorassa sitaatissa säilyttää alkuperäisen puheen avainkohdat jopa sanatarkasti.
Poikkeuksellisen merkittävistä lausunnoista on syytä ottaa mukaan myös suora sitaatti, koska uutistoimiston tehtävänä on välittää tällaiset lausunnot asiakkailleen alkuperäisessä muodossa heti ensi vaiheessa. Avaa silloin lausunnon merkitystä ja taustaa sähkeen kärkilauseessa ja lopussa.
4.2.5 Luvut
KÄYTÄ NIIN VÄHÄN NUMEROITA KUIN MAHDOLLISTA. VALITSE LUVUISTA OLENNAISIMMAT. PYÖRISTÄ LUVUT.
Yleensä riittää enintään kaksi merkitsevää numeroa (1,6, 16, 160, 1 600, 16 000, 160 000, 1,6 miljoonaa, 16 miljoonaa, 160 miljoonaa, 1,6 miljardia…).
Usein lukuja voi pyöristää vielä tätä enemmänkin, varsinkin jos kyse on arviosta eikä tarkasta luvusta. Esimerkiksi 184 000 mielenosoittajaa on lähes 200 000.
KERRO LUKUJEN MUUTOKSET SUHTEELLISINA. KÄYTÄ PROSENTTIEN SIJAAN SELLAISIA ILMAISUJA KUIN KAKSINKERTAINEN, KOLMASOSA TAI JOKA VIIDES.
EI: Yhtiö teki voitto 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
VAAN: Yhtiö teki voittoa kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
VÄLTÄ SUURIA JÄRJESTYSLUKUJA.
Suuret järjestysluvut ovat uutistenlukijan painajainen.
EI: Kari Kähkönen sijoittui 78:nneksi.
VAAN: Kari Kähkönen sijoittui sijalle 78.
4.2.6 Paikka
Paikan mainitseminen alussa auttaa sijoittamaan uutisen kartalle ja arvioimaan sen merkitystä.
KERRO ULKOMAANUUTISISSA TAPAHTUMAPAIKKA HETI SÄHKEEN ALUSSA.
Nigeriassa on puhjennut väkivaltaisia mellakoita Muhammad-pilakuvien takia. Yhteenotoissa on kuollut ainakin 16 ihmistä, kertoo paikallinen poliisi.
Muslimimielenosoittajat kävivät kristittyjen kimppuun sen jälkeen kun poliisi oli hajottanut mielenosoituksen. Mellakoitsijat polttivat kirkkoja ja kristittyjen kauppoja. Nigerian poliisi on pidättänyt yli 200 mielenosoittajaa.
MAINITSE MYÖS KOTIMAAN UUTISISSA PAIKKA TAI ALUE HETI KÄRJESSÄ, JOS SEN ON UUTISEN KANNALTA OLENNAINEN.
Pohjois-Savon vasemmistoliitto ja vihreät ovat sopineet vaaliliitosta. Puolueiden tavoitteena on saada vaalipiiristä yhteensä kaksi kansanedustajaa, kun uusi eduskunta valitaan ensi vuonna. Molemmat asettavat kuitenkin omat ehdokkaansa ja päättävät itsenäisesti vaalikampanjastaan.
Vasemmistoliitolla on nykyisin Pohjois-Savosta kaksi kansanedustajaa ja vihreillä ei yhtään.
Koska sähkeen alku saattaa mennä kuulijalta tai katsojalta ohi, tärkeimmät asiat pitää toistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tapahtumapaikka, mielipiteen sanojan nimi tai käsiteltävän yrityksen nimi.
TOISTA SÄHKEISSÄ TÄRKEIMMÄT TEKIJÄT JA PAIKAT.
Saksassa on sattunut vakava bussionnettomuus. Useita ihmisiä kuoli, kun rekka törmäsi koulubussiin maan pohjoisosassa. Saksan poliisin mukaan uhrien joukossa on lapsia.
4.2.7 Hyvä kärkilause
Hyvä kärkilause kertoo lyhyesti uutisen ytimen ilman yksityiskohtia. Usein ajatuksen ensimmäiseen lauseeseen saa otsikosta. Sisällön voi myös keksiä miettimällä, kuinka kertoisi asian tuttavalleen.
KERRO KÄRKILAUSEESSA UUTINEN MAHDOLLISIMMAN YKSINKERTAISTETUSTI.
Esim. Paavi Johannes Paavali II on kuollut.
KÄYTÄ KÄRKILAUSEESSA MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN NIMIÄ JA NUMEROITA.
Vaikka nimet ja numerot olisivat olennaisia, kaikkia ei tarvitse sijoittaa heti alkuun. Sisältöä voi täsmentää seuraavassa virkkeessä.
Esimerkkejä:
Asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun. Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloasunnot maksoivat tammikuussa viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Telakkayhtiö Aker Yards on saanut suuren risteilijätilauksen. Norjalainen Color Line -varustamo tilaa Suomesta aluksen, jonka arvo on yli 600 miljoonaa euroa.
Brittiyhtye Coldplay saapuu Suomeen. Yhtye soittaa Helsingin areenassa 5. syyskuuta.
Jos uutista on vaikea kiteyttää tiiviiksi kärkilauseeksi, sähkeen voi aloittaa niin sanotulla kattolauseella, joka johdattaa asiaan. Sen jälkeen voi kertoa itse asian, joka olisi liian monimutkainen kärkeen.
Suomalaistutkijat ovat onnistuneet selvittämään dementian syitä. Tutkimuksen mukaan miehet sairastuvat tavallista helpommin dementiaan, jos he…
SUOSI KÄRKILAUSEESSA MYÖNTEISTÄ PREDIKAATTIA.
Esim. Janne Ahonen jättää väliin mäkiviikon Innsbruckin-kisan.
4.2.8 Taustatiedot
Vaikka sähkeen tarkoitus on kertoa uutisesta vain tärkein, siinä pitää kertoa olennaiset taustatiedot. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun uutisen tärkeyttä on muuten vaikea hahmottaa.
Esimerkki: Sotarikoksista epäilty kroaattikenraali Ante Gotovina on pidätetty. Haagin sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä kertoo, että Gotovina jäi kiinni Kanariansaarilla.
Gotovinaa syytetään ainakin 150 serbin surmasta vuonna 1995. EU on asettanut kenraalin pidättämisen ehdoksi Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle.
4.2.9 Lopuksi
Sähke on tarkoitettu puhuttavaksi. Lue se ääneen, niin huomaat ongelmakohdat. Kuuntele myös tekstin rytmiä.
Tärkeintä on, että viesti menee perille. Jos jonkin säännön noudattaminen vaikeuttaa ymmärtämistä, sääntöä voi ja pitää rikkoa.
4.3 Hyvä lehtijuttu
Lehtijuttu luetaan vasta huomenna. Sen haasteena on pysäyttää lukija aiheen pariin, vaikka itse uutinen on useimmiten kulunut puhki sähköisissä viestimissä. Lehtijutun pitää katsoa eteenpäin, pureutua syvemmälle ja vastata lukijan mielessä heränneisiin kysymyksiin. Parhaiten tämä onnistuu, kun myös aiheen käsittelytapa vetoaa lukijaan ja herättää hänen uteliaisuutensa.
4.3.1 Jutun kärki
Alkuperäinen uutiskärki vanhenee seuraavaan päivään mennessä, jollei kyse ole myöhäisillan tapahtumista.
ÄLÄ JATKA SÄHKETTÄ SUORAAN LEHTIVERSIOKSI, JOS SUINKIN MAHDOLLISTA. VALITSE NÄKÖKULMA, JOSTA ASIAA LÄHESTYT.
Uutisen kertaamisen sijaan kärjen voi rakentaa esimerkiksi seurausten tai reaktioiden varaan. Nämä eivät yleensä ole vielä selvillä, kun sähke kirjoitetaan.
Sähke:
Euroopan unionin kasvihuonepäästöt vähenivät viime vuonna ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Päästöt pienenivät EU:ssa keskimäärin kolme prosenttia. Suomessa päästöt vähenivät hieman enemmän. Eniten päästöt vähenivät Ruotsissa, Espanjassa ja Britanniassa.
Lehtiversio:
Euroopan unioni ei saavuta nykytahdilla Kioton ilmastosopimuksen tavoitteita. Tavoitteesta jäädään, vaikka hiilidioksidipäästöt vähenivät EU:ssa viime vuonna ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen.
Tiistaina julkaistujen tilastojen mukaan päästöt pienenivät keskimäärin kolme prosenttia. Kioton tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin lähes kaksi kertaa suurempia päästöleikkauksia vuosittain.
Kärjen voi myös viedä lähemmäs lukijaa nostamalla esiin inhimillisesti kiinnostavan yksityiskohdan tai näkökulman.
MUISTA, ETTÄ OSALLE LUKIJOISTA ASIA ON AINA VIERAS. KERRO PÄÄASIAT RIITTÄVÄN PIAN, JOTTA UUSIKIN LUKIJA YMMÄRTÄÄ, MISTÄ ON KYSYMYS.
VÄLTÄ KAUKAA HAETTUJA TAI TEENNÄISIÄ RATKAISUJA. JOS UUTISKÄRKEEN EI LÖYDY MITÄÄN OIKEASTI UUTTA, PYSY PERUSASIOISSA JA PANOSTA ESIMERKIKSI TAUSTOITUKSEEN.
4.3.2 Uutisjutun sisältö ja rakenne
STT kirjoittaa juttunsa lukijaa varten. Lukijan näkökulma on harvoin sama kuin lähteen.
KIRJOITA LEHTIJUTTU, ÄLÄ TIEDOTETTA. KÄYTÄ LUKIJAN, ÄLÄ LÄHTEEN KIELTÄ.
OLE KRIITTINEN. PUNNITSE ITSE ASIOIDEN UUTISARVOA JA USKOTTAVUUTTA. ÄLÄ VÄLITÄ VÄITTEITÄ FAKTOINA.
Toimittajan tehtävänä ei ole selostaa lehdistötilaisuutta eikä referoida tiedotetta, puhetta, tutkimusta tai haastattelua. Hän valitsee näistä juttuunsa lukijan kannalta olennaiset tiedot ja näkökulmat ja täydentää niitä tarpeen mukaan muista lähteistä. Usein myös toimittajan omat havainnot tapahtumapaikalta tai tilanteesta ovat lukijalle tärkeitä.
Lyhimpiä uutisia lukuun ottamatta lehtijuttu ei voi perustua pelkästään yhden lähteen siteeraamiseen, jollei kyse ole nimenomaan haastattelusta.
JOLLEI USEAMPIA LÄHTEITÄ LÖYDY, KUITTAA JUTTU LYHYESTI TAI KERRO, MITÄ ASIASTA ON AIEMMIN ESITETTY.
TUO ERI OSAPUOLET TAI NÄKÖKANNAT MUKAAN JO JUTUN ALKUPUOLELLA NIIN, ETTEI YKSI HALLITSE ALKUA JA TOINEN LOPPUA.
MIETI, KUKA JUTUSSA PÄÄSEE ÄÄNEEN JA KUKA UHKAA JÄÄDÄ PAITSIOON. SUOSI VALINTATILANTEESSA SITÄ, JOTA EI OLE ENNEN NÄHTY, JOLLA ON UUTTA SANOTTAVAA TAI JOKA EDUSTAA VÄHEMMISTÖNÄ OLEVAA SUKUPUOLTA TAI MUUTA RYHMÄÄ.
Vallankäyttäjillä on itseoikeutettu paikkansa uutisissa. Heidän saamansa tilan määrää kannattaa kuitenkin harkita, jotta tilaa riittää vallankäytön kohteille – myös lapsille, nuorille, vanhuksille, vähäosaisille ja eri vähemmistöille.
LIITÄ ASIAT YHTEYKSIINSÄ. VASTAA LUKIJAN KYSYMYKSIIN. ANNA HÄNEN MUODOSTAA OMA KÄSITYKSENSÄ ASIASTA, MUTTA PIDÄ OMAT MIELIPITEESI EROSSA JUTUSTA.
Toimittajan mielipide kuuluu vain ”toimittajan kommenttiin”.
MUISTA, ETTÄ JOKAISEEN AIHEESEEN SISÄLTYY TARINA. KERRO SE. ETENE TÄRKEIMMÄSTÄ TAI KIINNOSTAVIMMASTA KOHTI VÄHEMMÄN OLENNAISTA.
RAKENNA UUTISJUTTU AINA NIIN, ETTÄ SITÄ VOI LYHENTÄÄ LOPUSTA KOKONAISUUDEN KÄRSIMÄTTÄ.
4.3.3 Juttupakettien rakentaminen
Lehdessäkin teksti on vain yksi tapa välittää tietoa eikä aina ollenkaan tehokkain. Kaikkein vähiten jää mieleen pitkästä tekstistä. Siksi etenkin pääaiheiden uutiskokonaisuus on rakennettava useista eri elementeistä.
ETSI AIHEESEESI PARHAITEN SOPIVA KÄSITTELYTAPA. ÄLÄ HUKUTA TIETOA TEKSTIIN VAAN NOSTA SE ESIIN LUKIJAN ULOTTUVILLE.
HYÖDYNNÄ GRAFIIKKAA, KUVIA JA FAKTALAATIKOITA. SIIRRÄ NIIHIN KAIKKI LUVUT, LUETTELOT JA MUU YKSITYISKOHTAINEN TIETO AIVAN PÄÄASIOITA LUKUUNOTTAMATTA.
Näin säästyt pääjutussa turhalta selostamiselta ja vapautat tilaa elävämmälle kerronnalle.
KÄYTÄ LAAJOISSA KOKONAISUUKSISSA PÄÄJUTUN RINNALLA MYÖS MUITA TEKSTITYYPPEJÄ: KAINALOA, TAUSTAJUTTUA, HENKILÖKUVAA TAI TOIMITTAJAN KOMMENTTIA.
HARKITSE KUITENKIN, MITKÄ TIEDOT VOIT EROTTAA PÄÄJUTUSTA JA MITKÄ TARVITAAN SIIHEN MUKAAN.
Uutisjutun on sisällettävä esimerkiksi kaikkien keskeisten osapuolten näkemykset. Jutun pitää olla riittävän kattava, jotta se toimii myös itsenäisesti ilman oheisjuttuja. Esimerkiksi jos teollisuus arvostelee ympäristöjärjestöjä tai päinvastoin, toisen vastausta ei saa jättää erilliseen kainalojuttuun.
Pääjuttu on luonteva paikka myös tarinan päähenkilöille – niille, joita asia koskee. Heidän kommenttejaan voi hyödyntää itse asian kertomisessa. Jos pääjuttu rakennetaan esimerkiksi tutkijan tai viranomaisen antamista tiedoista ja ”esimerkkihenkilöt” erotetaan kainaloon, heidän kommenttinsa jäävä usein irrallisiksi.
Sen sijaan taustatiedot ja erilaiset sivupolut kannattaa erottaa pääjutusta.
4.3.4 Hyvä feature
Featurejuttu poikkeaa rakenteeltaan uutisjutusta. Sen alkuun ei tarvita uutista, eikä sen loppua tarvitse suunnitella lyhennettäväksi. Sen sijaan juttu on aina tarina ja sillä pitää olla juoni.
Feature perustuu toimittajan läsnäoloon ja havainnointiin. Juttutyyppinä se vetoaa myös tunteisiin ja aisteihin. Kaikkea ei tarvitse selittää valmiiksi. Jätä lukijalle mahdollisuus oivaltaa itse.
Hyvän featurejutun kirjoittaminen vaatii riittävästi aikaa. Uutistoimistossa se ei yleensä synny päivänkohtaisesta aiheesta. Suurissa ja dramaattisissa uutistapahtumissa se antaa kuitenkin lukijalle enemmän kuin pelkät uutiset. Siksi työjärjestelyillä kannattaa yrittää raivata tapahtumapaikalle olleille toimittajille aikaa myös kuvailevaan kirjoittamiseen.
4.4. Hyvä otsikko
Hyvään juttuun kuuluu aina hyvä otsikko. Otsikon pitää avata jutun olennaisin tai kiinnostavin sisältö niin, että myös lukija ymmärtää, miksi juttu kannattaa lukea. Juttuja, joita ei lueta, ei kannata myöskään kirjoittaa.
Otsikolle pitää kuitenkin aina löytyä katetta jutun sisällöstä. Lukijaa ei saa johtaa harhaan otsikoilla, jotka lupaavat todellista kiinnostavampia tietoja.
Uutistoimiston jutuissa myös otsikointi kehittyy versiosta toiseen. Sähköiseen käyttöön tarkoitettu juttu otsikoidaan eri tavalla kuin lehtiversiot. Otsikon pitää myös elää samalla kun juttuakin päivitetään.
4.4.1 Otsikointi eri juttutyypeissä
OTSIKOI SÄHKEUUTINEN MAHDOLLISIMMAN LYHYESTI JA NAPAKASTI. SUOSITUSPITUUS ON ENINTÄÄN 54 MERKKIÄ.
Näin otsikko sopii käytettäväksi sellaisenaan tai mahdollisimman vähän lyhennettynä myös online-uutisissa ja sen toimittaminen teksti-tv-muotoonkin helpottuu.
PÄIVITÄ JA HIO OTSIKKOA SAMALLA KUN JUTTUAKIN.
Verkkokäyttäjän on vaikea huomata uutistilanteen muuttumista, jollei se näy otsikoissa. On myös turhaa tyytyä ensikiireessä valittuun otsikkoon, jos parempikin löytyy.
SOVITA MYÖS LEHTIVERSION OTSIKON PITUUS JUTUN PITUUTEEN.
Lyhyesti-versioon ja muihin lyhyisiin juttuihin kuuluu yksi, lyhyt otsikko. Pidemmissä lehtiversioissa kannattaa panostaa otsikon elävyyteen ja hyödyntää myös alaotsikkoa. Pysyttele silloinkin kohtuumitassa.
MUISTA, ETTÄ LEHTIJUTTU LUETAAN VASTA HUOMENNA. OTA SE HUOMIOON MYÖS OTSIKOINNISSA KUTEN JUTUN RAKENTAMISESSA MUUTENKIN. KATSO ETEENPÄIN, KYSY JATKOSTA, SELVITÄ SEURAUKSIA.
LAITA JUTUN TÄRKEIMMÄT AVAINSANAT PÄÄOTSIKKOON, VAIKKA KIRJOITTAISITKIN ALAOTSIKON.
KIRJOITA MYÖS FAKTALAATIKOIHIN KUNNOLLINEN OTSIKKO.
Pelkkä selitettävän asian nimi (esim. Muutosturva; TAE-sopimus; Kuningas Kaarle XVI Kustaa) ei houkuttele ketään lukemaan.
4.4.2 Väliotsikot
Väliotsikko kertoo lukijalle, milloin jutussa siirrytään asiakokonaisuudesta tai näkökulmasta toiseen. Samalla se rytmittää juttua myös visuaalisesti.
KÄYTÄ JUTUSSA VÄLIOTSIKKOA, JOS SEN MITTA LÄHENEE 2 000:TA MERKKIÄ.
RAKENNA SISÄLTÖ NIIN, ETTÄ VÄLIOTSIKOLLE SYNTYY SOPIVA PAIKKA.
KÄYTÄ SAMASSA JUTUSSA TASAPITUISIA VÄLIOTSIKOITA.
ÄLÄ RIVITÄ NIITÄ, VAIKKA AJATTELISIT NE KAKSIRIVISIKSI.
SIJOITA VÄLIOTSIKOT JUTTUUN TASAISESTI 1 000¬–1 500 MERKIN VÄLEIN.
KOODAA ALAOTSIKOT HUOLELLISESTI.
Katso luku 3.4.9 Juttukentän tiedot / Väliotsikot
Muuten teetät turhaa työtä asiakkailla. Jokainen väärä merkki sekoittaa asetukset, osa myös STT:n omissa verkkopalveluissa.
4.4.3 Verbin käyttö otsikossa
Aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman. Oikein valittu verbi korvaa monta muuta sanaa. Älä luovu verbistä edes säästääksesi tilaa vaan lyhennä muualta.
YRITÄ AINA LÖYTÄÄ OTSIKKOON VERBI. SUOSI AKTIIVIA. VÄLTÄ PASSIIVIA, OLLA-VERBIÄ JA KIELTEISTÄ MUOTOA.
SUOSI TUOREITA JA ELÄVIÄ VERBEJÄ. PYSY KUITENKIN JUTUN TYYLILAJISSA JA TARKISTA, ETTEI SANANVALINTA ANNA VÄÄRÄÄ KUVAA SISÄLLÖSTÄ.
Opettaja selättää stressinsä
Hattula torjui taas Hämeenlinnan kosinnan
Riihimäen käräjäoikeus tulkitsi kohumotellit bordelleiksi
Varusmiehet saavat uuden maastokuosin
EI: Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimet hajanaisia
VAAN: Yhteistyö kangertelee nuorten tukemisessa
EI: Cronberg ministeriksi äänestyksen kautta
VAAN: Vihreät äänestivät Cronbergin ministeriksi
EI: Puolue ei kannata veronalennusta
VAAN: Puolue tyrmää veronalennuksen
EI: Seppälä on Vuoden urheilija
VAAN: Seppälä ui Vuoden urheilijaksi
Joskus myös verbitön otsikko toimii. Se edellyttää iskeviä ja osuvia sananvalintoja. Myös suuntaa ilmaiseva sijamuoto synnyttää liikettä.
Kallasvuolle syyteryöppy
Sean Connerylla eroottisin ääni
Jos lehtijutun otsikossa ei ole verbiä, se vaatii usein asiaa selittävän alaotsikon. Silloinkin pääotsikon pitää toimia myös yksin. Esimerkiksi STT:n verkkouutispalvelussa alaotsikot eivät näy.
yläotsikko: Neljäkymmentä vuotta ja Still loving you
alaotsikko: Viiksihevin kuningas Scorpions ei pidä kokoelmista mutta tekee niitä silti
ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ OTSIKKONA PELKKÄÄ ”TUOTESELOSTETTA”, JOSSA ON VAIN SUBSTANTIIVI JA JOKIN SEN MÄÄRE, ÄLÄ EDES FAKTALAATIKOISSA.
EI: Pankkiryöstö Juupajoella
VAAN: Nuori mies ryösti pankin Juupajoella
EI: Tulipalokuolema Helsingin Puu-Käpylässä
VAAN: Tulipalo vei ihmishengen Helsingin Puu-Käpylässä
4.4.4 Nimet otsikossa
Ihmiset ovat yleensä otsikossa konkreettisempia toimijoita kuin järjestöt, toimielimet tai muut organisaatiot.
Pelkkää nimeä voi kuitenkin käyttää vain yleisesti tunnetuista henkilöistä, niin sanotuista otsikkonimistä.
Halonen luopuisi jalkaväkimiinoista jo 2007.
JOS HENKILO EI OLE RIITTÄVÄN TUNNETTU OTSIKKONIMEKSI TAI HÄNET VOI SEKOITTAA TOISEEN SAMANNIMISEEN, KÄYTÄ TITTELIÄ TAI MÄÄREITÄ.
EI: Väyrysen reisi katkesi.
VAAN: Mäntsälän Pallon Väyrysen reisi katkesi
(Kyse ei ole ulkoministeristä, vaan jalkapalloilijasta)
KÄYTÄ MYÖS NIMEN PERÄSSÄ VERBIÄ AINA KUN SE ON MAHDOLLISTA. VÄLTÄ KAKSOISPISTEITÄ.
Kaikki lehdet eivät ollenkaan käytä kaksoispisteotsikoita.
Kanerva: Suomella vaativa kausi Etyjin puheenjohtajana
Kanerva ennakoi Suomelle vaativaa kautta Etyjin johdossa
Varmista aina, että nimi on OTSIKOSSAKIN kirjoitettu oikein!
4.4.5 Otsikon tyyli
KÄYTÄ OTSIKOSSA SAMAA TYYLILAJIA KUIN JUTUSSA. VAKAVAAN JUTTUUN EI SOVI KEVYT OTSIKKO.
SUOSI MIELUUMMIN YKSINKERTAISIA JA OSUVIA OTSIKOITA KUIN NOKKELUUKSIA JA HIENOUKSIA.
RAKENNA OTSIKKOON KOKONAINEN AJATUS.
MIETI, MITEN SANOISIT JUTUN OLENNAISEN SISÄLLÖN ÄÄNEEN.
Ymmärtäisikö kollegasi, mistä puhut, jos kertoisit hänelle aiheestasi vain sen, mitä otsikossasi lukee?
ÄLÄ KÄYTÄ OTSIKOSSA KYSYMYKSIÄ TAI KYSYMYSMERKKIÄ. ÄLÄ KÄYTÄ MYÖSKÄÄN LYHENTEITÄ, ELLEIVÄT NE OLE HYVIN TUNNETTUJA.
KÄYTÄ LAINAUSMERKKEJÄ VAIN, KUN KYSE ON TÄSMÄLLISESTÄ LAINAUKSESTA.
JOS UUTINEN KÄSITTELEE JONKUN MIELIPIDETTÄ TAI ARVIOTA, TEE SE SELVÄKSI JO OTSIKOSSA. ÄLÄ OTA MUIDEN NÄKEMYKSIÄ TAI OHJEITA STT:N NIMIIN.
VTT: Bioetanolin valmistus oljesta ja ruokohelpistä ei kannata
Tutkimus: Suomalaiset sosiaalista ja hyväntuulista kansaa
4.5 Tyylistä
Journalismissa myös kirjoitustyylin tärkein tehtävä on palvella lukijaa.
Hyvä tyyli herättää lukijan mielenkiinnon ja tukee asian ymmärtämistä. Parhaimmillaan myös journalistinen teksti synnyttää lukuelämyksiä. Featurejutuissa se on tavoitteena aina.
VALITSE TYYLILAJI JUTTUTYYPIN JA AIHEEN MUKAAN.
Uutisjuttu ei kaipaa liiallista värittämistä. Pahimmillaan se voi ärsyttää tai huvittaa lukijaa ja viedä hänen huomionsa itse asiasta. Yleiskielestä poikkeaminen voi myös haitata ymmärtämistä ja synnyttää vääriä mielikuvia jopa toimittajan asenteista, jos sanat eivät ole tuttuja lukijalle tai eri lukijat antavat niille erilaisen merkityksen.
Toisaalta asiallinen uutistyyli voi muissa juttutyypeissä vaikuttaa koomiselta.
Asiallisuus ei saa tarkoittaa byrokraattisuutta tai tylsyyttä. Toimittajan tehtävänä on pitää lukija hereillä.
VÄLTÄ ASIANTUNTIJATERMEJÄ JA TURHIA VIERASSANOJA. SUOSI ARKISTA YLEISKIELTÄ MUTTA ÄLÄ LIPSU PUHEKIELEEN.
PÄÄSTÄ MYÖS HAASTATELLUT ÄÄNEEN. HYÖDYNNÄ SITAATTEJA TEKSTIN RYTMITTÄMISESSÄ JA ELÄVÖITTÄMISESSÄ.
HUOM: STT käyttää sitaattiviivaa vain suorissa sitaateissa. Editoi sitaatit yleiskielen kieliopin mukaisiksi, poista turhat sidesanat ja toisto mutta säilytä aina haastatellun käyttämät sanat ja mahdollisimman pitkälle myös lauserakenne. Muuten kyse ei enää ole suorasta sitaatista.
Jo pienillä yksityiskohdilla voi elävöittää tekstiä. Yksi osuva verbi sopivassa kohdassa voi olla koko jutun avain.
KÄYTÄ TYYLIKEINOJA MUTTA HARKITUSTI.
ÄLÄ LATISTA TEKSTIÄ LIIALLISELLA KIKKAILULLA TAI TURHALLA KOMEUDELLA.
ÄLÄ LOUKKAA LUKIJAA TARPEETTOMASTI. KAIKESTA VOI JA PITÄÄ KIRJOITTAA KRIITTISESTI, MUTTA JOILLAIN ASIOILLA ON MAUTONTA PILAILLA.
Esimerkiksi kansallisuuteen, etniseen taustaan, uskontoon, sukupuoleen tai terveydentilaan liittyvä huumori ylläpitää ja vahvistaa usein ennakkoluuloja, jotka eivät istu hyvään journalismiin.
OTA HUOMIOON, ETTÄ STT:N TEKSTIN TULEE SOPIA JULKAISTAVAKSI MONISSA ERI UUTISVÄLINEISSÄ. VÄLTÄ YLILYÖNTEJÄ JA HYVIN POIKKEUKSELLISIA TYYLIKEINOJA.
KUUNTELEE KÄSITTELIJÄÄ. HÄN LUKEE TEKSTIÄSI LUKIJAN SILMIN.
4.6 Kielenhuollosta
4.6.1 Kielioppilähteet – Näihin luotamme
- Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja
STT:ssä käytetään sanakirjoina Suomen kielen perussanakirjaa ja Kielitoimiston sähköistä sanakirjaa. Ne neuvovat ainakin oikeinkirjoituksessa ja taivutuksessa. Sanakirjoista on apua myös, kun pohtii, onko valitulle sanalle synonyymeja tai millaista tyyliä sana edustaa. Joskus voi olla myös tärkeää tarkistaa, mitä sana itse asiassa yleiskielessä merkitsee.
Perussanakirja antaa eritasoisia suosituksia.
kehoittaa pitää olla kehottaa
entisöidä paremmin entistää
Suosimme tietenkin sekä oikeaa että parempaa ilmaisutapaa. Myös muut sanojen luonnehdinnat kannattaa ottaa vakavasti. Kirja saattaa esimerkiksi tarjota tavallisempaa vaihtoehtoista sanaa.
kiskoliikenne tavallisemmin raideliikenne
Kirjassa otetaan kantaa myös sanan käyttöalaan. Haluatko viljellä ylätyyliä, kun valitset ylätyylisen sanan, entä alatyyliä? Vanh. ilmaisee, että sana alkaa olla vanhentunut, ja harv., että se on harvinainen.
Kielitoimiston sähköiseen sanakirjaan kuuluu myös asutusnimihakemisto, joka kertoo, taivutetaanko paikannimeä sisä- vai ulkopaikallissijoissa (ja missä se on). Tarkista paikkakunnan taivutus aina, kun et ole täysin varma.
- Kielitoimiston verkkosivut ja neuvontapuhelimet
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimiston ohjeita päivitetään Kielitoimiston verkkosivuille www.kotus.fi. Tuoreimmista muutoksista saa tietoa Kielitoimiston maksuttomasta puhelinneuvonnasta suomeksi (09) 701 4991 ti-to klo 9–14 ja ma, pe klo 9–11.30 ja ruotsiksi (09) 701 3484 ma-pe 9–11, ti-to myös 13–15. Kielitoimistossa toimii myös Nimistöneuvonta.
- Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas
Uusi, sähköinen Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas antaa suositukset esimerkiksi välimerkeistä, lyhenteistä, yhdyssanoista ja alkukirjaimen valinnasta.
- Terho Itkonen, Kieliopas
Myös STT:ssä perinteinen kielenopas, joita on hankittu taloon vuosien varrella useita kymmeniä. Jos olet epävarma, etsi tuorein painos.
- Katariina Iisa, Aino Piehl ja Hannu Oittinen, Kielenhuollon käsikirja
Kielenhuollon käsikirjassa on hyvä hakemisto ja joitain sellaisia ohjeita, joita Itkonen ei mainitse. Joissain harvoissa kohdin kirjat ovat eri kannalla.
- Marsa Luukkonen, Hauskaa kielenhuoltoa
Luukkosen kirjassa on paljon esimerkkejä lehtikielestä ja otsikoistakin.
- STT:n omat kieliohjeet
Tarvittaessa STT linjaa omia käytäntöjään. Ohjeista tiedotetaan STT-intrassa ja ne päivitetään tyylikirjan lukuun 7 Sanastot.
4.6.2 Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot
Lauseenvastikkeiden käytössä kohtuus on paikallaan. Ne harvoin tekevät virkettä helppolukuisemmaksi. Yleensä silloin lauseenvastike on varsin lyhyt.
MUISTA, ETTÄ LAUSEENVASTIKE TARKOITTAA AINA SAMAA KUIN LAUSE, JONKA SE KORVAA.
Seuraavassa esimerkkejä sellaisista lauseenvastikkeiden virheellisistä käyttötavoista, joihin ammattikirjoittajatkin saattavat joskus hairahtua:
TEHDÄKSENI eli finaalinen lauseenvastike vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, jonka subjekti viittaa samaan tekijään kuin hallitsevan lauseen subjekti.
EI: Pulssi nousi 120:een laskeakseen sitten taas 90:een.
VAAN: Pulssi nousi 120:een ja laski sitten taas 90:een.
Esimerkissä ”laskeakseen” ei vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, eikä vastiketta voi muuttaa lauseeksi näin: Pulssi nousi 120:een, jotta se laskisi sitten taas 90:een.
TEHDESSÄ eli temporaalinen lauseenvastike vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta
EI: Toteutuessaan voimalasuunnitelma voi pahasti tärvellä rantamaisemaa.
EI: Hävitessään keskusta joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa.
Esimerkeissä vastike vastaa jos-alkuisia sivulauseita (eikä aikaa ilmaisevia kun-lauseita): Jos voimala¬suunnitelma toteutuu, se voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. Jos keskusta häviää, se joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa.
EI: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa koko yrityksen voiton kohotessa noin miljoonaan euroon.
Esimerkin lauseenvastiketta ei voi muuttaa sivulauseeksi lainkaan, vaan tarvitaan kaksi päälausetta: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa, ja koko yrityksen voitto kohosi noin miljoonaan euroon.
POIKKEUS: On muutamia vakiintuneita sanontoja, joissa temporaalinen lauseenvastike vastaa jos-lausetta. Käytäntöä ei ole syytä laajentaa.
Esimerkkejä: tarpeen vaatiessa, sateen sattuessa.
TEKEMÄNI eli agenttirakenne on usein – vaan ei aina – tarpeeton.
hänen antamansa lausunto = hänen lausuntonsa
hankkeen aiheuttamat kustannukset = hankkeen kustannukset
Agenttirakenteeseen kuuluvat määritteet tulevat agenttipartisiipin väliin.
EI: korkokysymyksestä poliitikkojen käymät neuvottelut
VAAN: poliitikkojen korkokysymyksestä käymät neuvottelut
TEHDEN eli toisen infinitiivin instruktiivi osoittaa predikaatin tekemisen tapaa.
juosta hypellen, palata kävellen, suostua empien
Yleistä väärinkäyttöä: riippuen, johtuen, perustuen, liittyen. Sallittuja ovat kuitenkin vakiintuneet alkaen ja lähtien – ei kuitenkaan päättyen!
TEHTY eli passiivin toinen partisiippi
Passiivin käytössä olisi aina muistettava, että suomessa passiivilla on henkilötekijä. Esimerkiksi rajoitettu on jonkun ihmisen tai ihmisryhmän rajoittama, määrätty on jonkun määräämä ja oikeutetun on joku jo oikeuttanut
EI: Kylä jäi tulvan vuoksi eristetyksi.
VAAN: Kylä jäi tulvan vuoksi eristyksiin.
Varustettu on yleensä kartettava (ja varsin yleinen) ilmaus paitsi silloin, kun joku on konkreettisesti varustanut jonkin.
EI: hyvällä terveydellä varustettu
MUTTA KYLLÄKIN: luentosaliksi varustettu huone, hyvin varustettu kauppa
4.6.3 Määritteet
Määriteketjut vaikeuttavat yleensä lukemista mutta ovat tietenkin joskus välttämättömiä. Määritteissä ei pitäisi kuitenkaan kertoa mitään uutta asiaa. Ne sananmukaisesti ainoastaan määrittävät.
EI: Oulussa lauantaina puhuneen Rehnin mukaan...
VAAN: Rehn sanoi lauantaina Oulussa, että...
Etenkin onnettomuusuutisiin pätee sääntö:
JOS TIETO ON NIIN TURHA, ETTEI SE TUNNU ANSAITSEVAN OMAA LAUSETTAAN, JÄTÄ SE POIS.
Uutisissa ei tarvitse kertoa turhia asioita.
4.6.4 Sanajärjestys
Suomen kielen sanajärjestys on suhteellisen vapaa. Tapana on sijoittaa tuttu asia alkuun ja uusi lauseen loppuun. Uutinen on siis lauseen lopussa eikä alussa. Tämä koskee niin otsikkoa kuin kaikkia juttutyyppejäkin. Erityisen tarkkana kannattaa olla viivassa ja otsikossa, joissa lukija ei asiayhteydestä voi päätellä, mikä tieto on uusi ja mikä vanha.
Piia-Noora Kauppi sai aikakauslehtipalkinnon
Valtion tiedonjulkistamispalkinto Lisa Hovinheimolle
Ensimmäisessä lauseessa ajatus on, että europarlamentaarikko (tuttu asia) sai palkinnon (uusi tieto). Toisessa esimerkissä kerrotaan, kuka sai (uusi tieto) tutun palkinnon. Jos otsikossa on eri sanajärjestys kuin kärkilauseessa, näyttää siltä, että toimittaja ei ole osannut päättää, kumpi on uusi tieto.
Vastaavasti otsikossa on luontevampaa kertoa, että
Hyvinkäältä löytyi asekätkö
kuin
Asekätkö löytyi Hyvinkäältä.
Jälkimmäinenhän sisältää oletuksen, että lukija tietää, mistä aseista on puhe.
Sama sääntö sanajärjestyksestä koskee myös niin sanottua jälkijohtolausetta, joka esiintyy suoran lainauksen perässä.
Vastuullinen kuluttaminen ja muotoilu kiinnostavat nuoria. Nuoret haluavat tietää selkeästi, mitä kulutusvalinnoillaan tukevat.
–Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että muotoilun, tuotesuunnittelun ja vastuullisuuden merkitys menestystekijöinä kasvaa, arvioi Suomalaisen Työn liiton toimitusjohtaja Lars Collin.
Collin esiintyy tässä ensimmäistä kertaa. Myöhemmissä jälkijohtolauseissa sanajärjestys on suora, koska Collin on jo tuttu.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tuntee kotimaisuudesta kertovan avainlipun, Collin huomauttaa.
4.6.5 Välimerkit
Pilkku
Pääsääntö on, että pilkulla erotetaan virkkeen eri lauseet.
ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA PÄÄLAUSEIDEN VÄLISSÄ, KUN NIILLÄ ON YHTEINEN LAUSEENJÄSEN JA NIITÄ YHDISTÄÄ RINNASTUS¬KONJUNKTIO (JA, SEKÄ, SEKÄ – ETTÄ, ELI, TAI, JOKO – TAI, VAI).
Erityisiä vaikeuksia tuntuvat aiheuttavan sanat ja ja eikä.
Kurssi alkaa tammikuussa ja kestää kolme kuukautta.
Kurssi alkaa tammikuussa, ja sen pituus on kolme kuukautta.
Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on kurssi – ei pilkkua. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Ajatuksellinen yhteinen tekijä (kurssi) ei ole yhteinen lauseenjäsen!
Yhdistävä tekijä voi olla mikä hyvänsä lauseenjäsen: subjekti, predikaatti, objekti, predikatiivi tai adverbiaali, joka voi olla myös SIVULAUSE.
Tiistaina koulu voidaan avata ja oppilaat pääsevät taas opin tielle.
Koulu voidaan avata, ja oppilaat pääsevät taas opin tielle.
Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on tiistaina. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä.
Talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule, jos rahan arvo vain pysyy ennallaan.
Talousarvio pitää paikkansa, eikä jälkilaskuja tule, toimitusjohtaja vakuutti.
Yhteinen lauseenjäsen on jos-alkuinen sivulause. Yhteiseksi lauseenjäseneksi ei sen sijaan kelpaa niin sanottu jälkijohtolause, joka ei ole sivulause vaan päälause.
Huomaa, että johtolauseen siirtäminen virkkeen alusta loppuun muuttaa siis lauseiden suhteita. Virkkeen alussa olevaa johtolausetta seuraavat sivulauseet, eikä rinnasteisten sivulauseiden väliin tule pilkkua.
Toimitusjohtaja vakuutti, että talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule.
MUISTA, ETTÄ PILKKU OSOITTAA USEIN TIEDON LÄHTEEN.
Poliisin mukaan nuori mies hakattiin ja sen jälkeen pahoinpitelijät juoksivat siniseen pakettiautoon
Poliisin mukaan koskee molempia lauseita, joten pilkkua ei tule. Jos taas jälkimmäinen lause olisi toimittajan omaa tietoa, väliin kuuluisi pilkku.
Yhdistävä lauseenjäsen ei ole aina sana. Esimerkiksi tässä lauseessa yhteinen lauseenjäsen on minä:
Päätin lähteä leikkiin mukaan ja ostin arvan.
ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA, JOS KAHTA KESKENÄÄN RINNASTEISTA SIVULAUSETTA YHDISTÄÄ RINNASTUSKONJUNKTIO.
Sivulauseiden kohdalla ei siis tarvitse pohtia, onko yhteisiä lauseenjäseniä vai ei.
ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KONJUKTION ”KUIN” EDELLÄ, ELLEI SE ALOITA PREDIKAATILLISTA SIVULAUSETTA.
Myös konjunktioiden niin kuin ja kuten edeltä pilkku jää useimmissa tapauksissa pois.
Kuitenkin, jos sana aloittaa niin sanotun irrallisen, täsmentävän lisän, se erotetaan pilkulla.
Kaiuttimet pauhaavat kentällä, kuin siellä olisi suurikin juhla.
Voidaan tehdä niin kuin ennenkin.
Tunnettuja kauneudestaan ovat eräät Keski-Suomen pitäjät, kuten Keuruu ja Saarijärvi.
ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KAHDEN KONJUNKTION VÄLISSÄ (ESIMERKIKSI JA ETTÄ, JA KUN, JA JOS, JA VAIKKA, TAI KUN).
KÄYTÄ PILKKUA NS. KIILALAUSEEN MOLEMMILLA PUOLILLA. HUOMAA MERKITYSERO:
Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat, ja kolme apulaista.
Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat ja kolme apulaista. (Leipuri paistaa siis apulaisetkin!)
Puolipiste
Puolipiste erottaa toisistaan lauseita. Sen molemmin puolin pitää siis olla täydellinen lause. Puolipisteen käyttöä voi harkita, jos piste tuntuu liian erottavalta mutta pilkku ei ole tarpeeksi väkevä erottaja. Sillä ei suorasanaisessa tekstissä eroteta lauseen osia.
KÄYTÄ PUOLIPISTETTÄ VAIN, JOS OSAAT.
Se ei koskaan ole välttämätön.
4.6.6 Suorat sitaatit
KÄYTÄ SUORAN SITAATIN ALUSSA PITKÄÄ SITAATTIVIIVAA (CTRL+-).
EROTA SUORAT SITAATIT JA NIIHIN LIITTYVÄT JOHTOLAUSEET AINA OMAKSI KAPPALEEKSEEN.
JOS SUORAAN SITAATTIIN SISÄLTYY LAINAUS, EROTA SE LAINAUSMERKEILLÄ (” ”).
MERKITSE SUORAKSI SITAATIKSI VAIN PUHUJAN AIDOT SANOMISET.
Voit editoida puhetta sen verran kuin on välttämätöntä, mutta et muuten. Jollei se riitä, tyydy epäsuoraan lainaukseen. Tämä koskee kaikkia puhujia: sekä merkkihenkilöitä, joiden lausuntojen tarkkuus on uutismielessä olennaista, että tavallisia ihmisiä. Myös heillä on oikeus tulla siteeratuiksi yhtä tarkasti kuin päättäjillä.
Suorat sitaatit ovat jutussa hyväksi ja tarpeen, mutta älä käytä niitä vain muodon vuoksi. Sisältö ratkaisee.
ETSI SITAATTEJA, JOISSA ON SISÄLTÖÄ JA JOTKA VIEVÄT TARINAA ETEENPÄIN. ÄLÄ TOISTA TURHAAN SUORAN SITEERAUKSEN SISÄLTÖÄ MUUSSA TEKSTISSÄ.
ÄLÄ TEE JUTUSTA PELKKÄÄ SITAATTIKOKOELMAA, JOLLEI OLE KYSE SITAATTIKOKOELMASTA. USKALLA SANOA ITSE, MITÄ TARKOITAT.
VÄLTÄ JUTUN ALOITTAMISTA SUORALLA SITAATILLA.
4.6.7 Vajaa lause
KÄYTÄ HARKITUSTI JA HARVOIN LAUSEITA, JOISTA PUUTTUU PREDIKAATTI.
Oikeastaan kyse ei ole edes lauseesta, jos predikaatti puuttuu.
Joskus se voi toimia tyylikeinona, mutta aina tällainen tyylittely ei ole kovin onnistunutta. Vajaa lause voi olla poikkeus, vaan ei tapa. Jos haluat lisätä irrallisen lisän lauseen perään, erota se pilkulla tai ajatusviivalla.
Hiljaisen viikon tiistaiaamu päivälleen 30 vuotta sitten. Voimakas räjähdys vavisuttaa Lapuan keskustaa kello 7.42. Patruunatehtaan lataamorakennus hajoaa kappaleiksi ja ikkunat pirstoutuvat myös ympäröivistä rakennuksista. Kaikkialla on vain hävitystä.
EI: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta. Päinvastoin.
VAAN: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta – päinvastoin.
(Kysytkö nyt, mikä on päinvastaista kuin omaan napaan tuijottaminen? Vastaus löytyi jutusta: toisen napaan tuijottaminen.)
4.6.8 Yhteen vai erikseen?
PIKKUSANAT KIRJOITETAAN YLEENSÄ ERIKSEEN.
alun perin, totta kai, itse kukin, niin ikään
Kuitenkin: jompikumpi, jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, päinvastoin, vastasyntynyt, vastaleivottu
Hankaliksi ovat osoittautuneet seuraavanlaiset tapaukset:
Ruotsin-laiva, Italian-matka, 15—20-vuotiaat, 1700—1800-luvuilla, Turku—Helsinki-tie.
KÄYTÄ YHDYSMERKIN EDESSÄ VÄLILYÖNTIÄ, KUN ALKUOSASSSA ON USEAMPI KUIN YKSI SANA.
Välilyöntiä ei tule, jos edessä on vain yksi sana tai keskenään yhdistettyjä sanoja tai kirjaimia.
Natura 2000 -ohjelma tai Kaikki liikkumaan -hanke.
Natura-ohjelma, Muotokuvia-näyttely, K-kauppa-ryhmä, B-52-pommikone.
4.6.9 Lyhenteet
KÄYTÄ LYHENTEITÄ JUTUSSA VAIN SILLOIN, KUN LYHENNE ON YLEISESTI TUNNETTU JA KÄYTETTY. ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ LYHENNETTÄ VAIN SIKSI, ETTÄ SE ON LYHYT.
Pitkää juttua lyhenteet eivät juuri lyhennä. Ne eivät juuri lyhennä lyhyttäkään juttua. Lisäksi sähkeissä niitä on vältettävä siksi, että radiossa lyhenne on paljon vaikeampi ymmärtää kuin kokonainen nimi tai sana. Esimerkiksi ministeriöiden lyhenteet eivät ole yleisölle tuttuja.
MIELUUMMIN: liikenne- ja viestintäministeriö ja myöhemmin ministeriö
KUIN: liikenne- ja viestintäministeriö LVM ja myöhemmin LVM.
EI KOSKAAN: Hki, Tre, Tku; FT (fil. tri), VTK (valtiot. kand.); klo 8
Katso luku 7.12 Lyhenteet
Yritysten ja yhdistysten nimen yhteydessä on useimmiten tarpeetonta mainita nimen jälkeen Oy, Oyj tai ry. Yleensä riittää pelkkä nimi (poikkeuksena esimerkiksi Metsäteollisuus ry). Samoin Finland-sana yrityksen nimen perässä on yleensä turha; jutusta pitää muuten ilmetä, puhutaanko koko konsernista vai Suomen tytäryhtiöstä.
KARTA LYHENTEITÄ ETENKIN OTSIKOSSA!
ÄLÄ KÄYTÄ UUTISTEKSTISSÄ LYHENTEITÄ MUISTA PUOLUEISTA KUIN SDP:STÄ JA RKP:STÄ, JOISTA NÄITÄ LYHENTEITÄ YLEISESTI KÄYTETÄÄN.
Muiden puolueiden lyhenteitä käytetään vain sulkeissa nimen perässä sekä taulukoissa ym. Esimerkiksi KD on varsinaisessa tekstissä aina kristillisdemokraatit, koska puoluetta ei yleisesti kutsuta KD:ksi.
Katso luku 7.4 Puolueiden nimet
4.6.10 Luvut, numerot ja ajanilmaukset
Numeroita ei taivuteta, jos sijamuoto ilmenee seuraavasta sanasta. Jos et osaa liittää päätettä peruslukuun, opettele kielenoppaasta.
50 yrityksen
Poikkeus: Partitiivia taivutetaan AINA, koska partitiivin ja nominatiivin ero ei ilmene seuraavasta sanasta.
Huomaa merkitysero:
Hän ampui 12 miestä.
Hän ampui 12:ta miestä.
Sopimus koskee 60:tä työntekijää.
Tutkimukseen haastateltiin 78:aa henkilöä.
Järjestysluvuissa sekaantumisen vaaraa ei ole:
Tapahtuma järjestetään 43. kertaa.
Jos ääriarvo on partitiivissa, molempia ääriä taivutetaan.
Yt-neuvottelut koskevat 60:t䬖70:tä työntekijää. (Luetaan kuuttakymmentä seitsemääkymmentä)
MUISTA SIJAPÄÄTE, KUN SE ON ERI KUIN SEURAAVASSA SANASSA.
Työsuhde-etu on 300:lla yrityksen työntyöntekijällä.
Onnettomuus sattui kello 20:n aikaan.
Kellonajoista on muistettava myös, että jos kerrotaan aika minuutin tarkkuudella, ei tarvita aikaan-sanaa. Voi myös miettiä, miten tarkasti aika ylipäänsä on tarpeellista kertoa. Vain erityistapauksessa lukijaa kiinnostaa, millä minuutilla tapaus sattui (tai milloin hätäkeskus sai ilmoituksen).
EI: kello 16.05:n aikaan
VAAN: KELLO 16.05
TAI: kello 16:n aikaan
TAI: 16:n aikaan
TAI VIELÄ PAREMMIN: neljältä iltapäivällä
OLE TÄSMÄLLINEN ÄÄRIARVOJEN MERKITSEMISESSÄ.
EI: Tapahtumaan osallistuu 2–3 000 nuorta.
VAAN: Tapahtumaan osallistuu 2 000–3 000 nuorta.(Luetaan: Tapahtumaan osallistui kaksi kolme tuhatta nuorta.)
VÄLTÄ VUOSILUKUJA, KUN VOIT.
Myös päivämäärät aiheuttavat usein turhaa miettimistä.
SUOSI NÄITÄ: tänä vuonna, viime vuonna, toissa vuonna, ensi vuonna, ensi viikon perjantaina, kuun lopussa, kaksi viikkoa sitten
KÄYTÄ NORMAALIKIELEN ILMAISUJA MYÖS TILASTO- JA TALOUSJUTUISSA.
Edellisvuosi on usein toissa vuosi, eihän toissa päivääkään kutsuta edellispäiväksi. Sen sijaan toissa vuotta (tai taannoista vuotta XXXX) edeltävää vuotta kutsutaan edellisvuodeksi, koska sillä ei ole erityistä nimeä.
ÄLÄ ALOITA UUTTA KAPPALETTA NUMEROLLA. KEKSI TILALLE MUU ALOITUS TAI KIRJOITA LUKU KIRJAIMIN.
4.6.11 Sisä- vai ulkopaikallissija?
MUISTA SISÄ- JA ULKOPAIKALLISSIJOJEN MERKITYSERO TAPAHTUMAPAIKKAA ILMAISTAESSA.
Finlandia-talolla = Finlandia-talon pihalla
Finlandia-talossa = Finlandia-talon salissa
Opetus tai seminaari järjestetään koulussa tai opistossa, vapaa-ajan harrastukset tapahtuvat koululla, talolla ja niin edelleen, koska kyseessä ei ole rakennuksen tavanomainen käyttö.
Jos sisäpaikallissija kuitenkin poikkeaa täysin yleisestä käytännöstä, voi käyttää myös ulkopaikallissijaa: tiedotusopin laitoksella.
4.7 Kääntämisestä
STT ei ole käännöstoimisto. Esimerkiksi uutistoimistot, ulkomaiset verkkolehdet ja vieraskieliset tiedotteet tarjoavat aineistoa, jonka pohjalta juttu rakennetaan.
KERRO OMIN SANOIN JA PIDÄ HUOLI SIITÄ, ETTÄ SANOT ASIAN SUOMEKSI.
OLE ERITYISEN HUOLELLINEN SUORISSA LAINAUKSISSA.
Sitaattia ei voi juuri muutella, mutta suoran lainauksenkin pitää olla sujuvaa suomea. Jollei se onnistu, luovu sitaatista ja ilmaise asia toisin.
ETSI SANONNOILLE JA SANANLASKUILLE SUOMENKIELINEN VASTINE.
MIETI, ISTUUKO KÄÄNNÖKSESI VARMASTI ASIAYHTEYTEEN.
JOS LOPPUTULOS KUULOSTAA YHTÄÄN OUDOLTA TAI OLET MUUTEN EPÄVARMA, TARKISTA, OLETKO VARMASTI YMMÄRTÄNYT KAIKEN OIKEIN.
”Sound as a horse” ei ole suomeksi ”terve kuin hevonen”.
Tanskan ”rolig” ei ole hauska.
Irakin ”Republican Guards” eivät ole republikaanivartijoita.
”Visa” ei englanniksi tarkoita ensisijaisesti Visa-korttia.
Usein voit kirjoittaa uutisen ensimmäisen version ilman hankalaa kohtaa ja täydentää juttua myöhemmin selvitettyäsi asian.
KÄYTÄ SANAKIRJOJA JA INTERNETIÄ JA HARKITSE ILMAISUJA YHDESSÄ KOLLEGOJEN KANSSA.
Katso
luku 7.2 Ulkomaiset paikannimet
luku 7.3 Henkilöiden nimet
luku 11.10 Ulkomaat – luettelo käännösknopeista (sisäinen ohje)
HUOM: Mikään näistä luetteloista ei ole täydellinen. Jos oikeasta kirjoitusasusta on epätietoisuutta, tarkista, mitä muotoa arkistojutuista on eniten tai viimeksi käytetty. Myös kotimaiset kielioppaat, esimerkiksi Kerkko Hakulisen Maailman paikannimet, ovat hyviä lähteitä.
JOS OIKEAA KÄÄNNÖSTÄ EI LÖYDY, NOUDATA HENKILÖN- JA PAIKANNIMISSÄ ENSISIJAISESTI REUTERSIN KÄYTTÄMÄÄ KIRJOITUSASUA.
Tulostettava versio