Ideasta jutuksi

2.1 Uutissuunnittelu ja juttulupaukset

STT tuottaa uutisia vuorokauden ympäri vuoden kaikkina päivinä. Suuri osa aiheista on tiedossa ennakkoon, osa tulee yllätyksenä. Uutistyössä limittyvät nopea reagointi ja jopa kuukausien päähän ulottuva suunnittelu.

2.1.1 Suunnittelun tarkoitus

Suunnittelu luo pohjan kilpailukykyiselle ja aikaa seuraavalle uutistarjonnalle. Kun kaikki osastot perehtyvät aiheisiinsa etukäteen, uutisvalinnoissa pystytään ottamaan huomioon sekä kunkin uutispäivän kokonaistilanne että yleisemmät journalistiset tavoitteet. Suunnittelussa voidaan raivata tilaa aiheille ja näkökulmilla, jotka uhkaavat muuten hukkua päivänkohtaisiin kiireisiin.

PUNNITSE SUUNNITTELUSSA AIHEIDEN TÄRKEYSJÄRJESTYSTÄ JA VALITSE NIILLE SOPIVA KÄSITTELYTAPA KUVITUKSINEEN.

ETSI SOPIVA AJANKOHTA VÄHEMMÄN PÄIVÄNKOHTAISILLE AIHEILLE, JOTKA TÄYDENTÄVÄT HILJAISTEN UUTISPÄIVIEN SEKÄ OHUEMMIN MIEHITETTYJEN AJANKOHTIEN, KUTEN VIIKONLOPPUJEN JA JUHLAPYHIEN, TARJONTAA.

Olennainen osa uutissuunnittelua on eri aihepiirien ja prosessien järjestelmällinen seuranta. Se turvaa oma-aloitteisen uutishankinnan, ja sillä vältetään uutistappioita. STT:n uutisseurannan pohjana on toimituksen yhteinen kalenteripohjainen työnsuunnitteluohjelma. Lisäksi eri osastoilla on omia seurantajärjestelmiään aiheille, joita ei vielä syystä tai toisesta pystytä kirjaamaan yhteisiin näkymiin.

HUOLEHDI SIITÄ, ETTÄ TIETOOSI TULEVAT UUTISAIHEET MERKITÄÄN TYÖNSUUNNITTELUOHJELMAAN. JOLLET PYSTY ITSE TEKEMÄÄN MERKINTÄÄ, SIIRRÄ VASTUU ETEENPÄIN.

Suunnittelu antaa mahdollisuuden tiedottaa asiakkaille ennakkoon STT:n juttutarjonnasta. Ennakkotiedottamisen painoarvo uutistoimistotyössä kasvaa koko ajan, koska myös asiakasmedioiden työskentely muuttuu yhä suunnitelmallisemmaksi. STT:n uutissuunnittelu tukee myös asiakkaiden omaa suunnittelutyötä ja antaa näille mahdollisuuden käyttää toimittajiensa työaika STT:n tarjontaa täydentävällä tavalla turhan päällekkäisyyden sijasta.

Hyvä suunnittelu edistää myös järkevää työnjakoa STT:n toimituksessa, tasaa kuormitusta ja jättää pelivaraa yllättävien uutisten hoitamiseen.

KARSI SUUNNITTELUSSA VÄHEMMÄN TÄRKEITÄ ASIOITA, JOTTA MYÖS PÄIVÄN AIKANA ESIIN NOUSEVILLE AIHEILLE RIITTÄÄ TEKIJÖITÄ.

Suunnitelma ei koskaan mene hukkaan, vaikka sitä muutetaan. Uusiin asioihin pystyy reagoimaan sujuvammin, kun muut ovat valmiiksi järjestyksessä.

ÄLÄ JÄÄ SUUNNITELMAN VANGIKSI. MUUTA SITÄ TILANTEEN MUUTTUESSA.

2.1.2 Suunnittelun työnjako

Suunnittelu on välttämätön osa uutistyötä, joten jokainen STT:n toimittaja on omalta osaltaan vastuussa siitä.

Kokonaisvastuu tulevan uutistarjonnan suunnittelusta kuuluu esimiehille sekä suunnittelevalle uutispäällikölle. Uutispäällikkö saa työssään tukea myös deskin suunnitteluvuorolaiselta, joka toimittaa STT:n journalistista päivälistaa.

Meneillään olevan päivän uutisannista vastaa kulloinkin vuorossa oleva uutispäällikkö, joten hän huolehtii siihen liittyvästä suunnittelusta yhteistyössä toimittajien ja tarvittaessa myös esimiesten kanssa.

Yhteistyö sujuu parhaiten, kun tieto on kaikkien saatavilla yhteisessä suunnittelujärjestelmässä. Tämä vähentää tietokatkoksia ja turhaa kyselemistä sekä turvaa tiedonkulun asiakkaille.

HUOLEHDI SUUNNITTELURUTIINEISTA SOVITUN AIKATAULUN MUKAAN.

Parhaat ideat ja näkökulmat syntyvät harvoin yksin puurtamalla. Hyvät jutut ovat koko toimituksen yhteinen tavoite.

OLE AVOIN KESKUSTELULLE. KERRO MYÖS, JOS SINULLA ON TIETOA TAI IDEOITA MUIDEN AIHEISTA.

HYÖDYNNÄ KOLLEGOIDEN ASIANTUNTEMUSTA. MUISTA KUITENKIN, ETTEI AIHEPIIRIN ASIANTUNTIJA AINA KATSO ASIAA SUUREN YLEISÖN SILMIN.

MUISTA MYÖS, ETTEI KUKAAN EHDI KAIKKEA. ESIMIESTEN TEHTÄVIIN KUULUU VALINTOJEN POHTIMINEN YHDESSÄ TOIMITTAJIEN KANSSA.

Erityisten uutistapahtumien – kuten vaalien, urheilun arvokilpailujen, tärkeimpien lakiuudistusten ja merkittävien vuosipäivien – suunnitteluvastuu sovitaan tapauskohtaisesti. Suunnittelua voi vetää joko uutispäällikkö, asianosaisen osaston tai ryhmän esimies, projektista vastaava toimittaja tai joku toimituksen johdosta.

2.1.3 Suunnittelun tavoitteet

Oikein suunniteltu uutispäivä muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jossa pääaiheet on selvästi eroteltu vähemmän merkittävistä ja uutisointi on sekä muodoltaan että ajoitukseltaan valmiiksi sovitettu eri medioiden tarpeisiin. Hyvää suunnitelmaa on tilanteen eläessä helppo päivittää ja muuttaa.

PEREHDY AIHEESEEN ETUKÄTEEN SIINÄ MÄÄRIN KUIN MAHDOLLISTA, JOTTA ET JÄISI YHDEN LÄHTEEN ARMOILLE.

MIETI, MIKSI AIHEESTA YLIPÄÄTÄÄN TEHDÄÄN JUTTU JA KETÄ SE ENITEN KOSKETTAA.

OTA HUOMIOON ERI MEDIOIDEN TARPEET JA TYÖRYTMI. LAADI AAMUKSI SÄHKEET JA HAE VALMIIKSI UUTISTEN TAUSTAT, JOTTA UUTISOINTI SUJUISI NOPEASTI.

SUUNNITTELE JUTTUTYYPIT LUVUN 3.1 OHJEIDEN MUKAAN. RAKENNA PÄÄAIHEISTA AINA PAKETTI JA HUOLEHDI MYÖS KUVITUKSESTA!

Uutistarjonnan pitää myös olla riittävän vaihtelevaa. Kaikilla osastoilla tarvitaan samana päivänä sekä kovia uutisia että ihmisläheisempiä lukujuttuja. Myös eri aihepiirejä on oltava tarjolla monipuolisesti erilaisia lukijoita ja kuulijoita varten.

ÄLÄ AJOITA SAMANTYYPPISIÄ JUTTUJA SAMALLE PÄIVÄLLE TAI VIIKONLOPULLE EDES ERI OSASTOILLE (ESIMERKIKSI LÄÄKETIETEELLISET, HISTORIALLISET, TEKNISET TAI USKONNOLLISET AIHEET, LUONTO- JA ELÄINJUTUT).

VARAA AIKAA NOUSEVIA KESKUSTELUNAIHEITA TAI TULEVIA UUTISAIHEITA POHJUSTAVILLE JUTUILLE SEKÄ JOURNALISTISESTI TÄRKEILLE AIHEILLE, JOTKA UHKAAVAT MUUTEN UNOHTUA. JOLLEI AIKA RIITÄ, KARSI RUTIINIUUTISIA.

Hyvällä suunnittelulla voit vaikuttaa siihen, että myös valtajulkisuudesta sivuun jäävät aiheet ja näkökulmat saavat joskus huomiota ja jutuissa pääsevät ääneen nekin, joita ehkä kuullaan liian vähän: aiheesta riippuen naiset tai miehet, maahan¬muuttajat ja muut vähemmistöt sekä yhteiskunnan vähä¬osaiset.

SOVI SELVÄSTI TYÖNJAOSTA JA MERKITSE SE TIEDOKSI KAIKILLE TYÖNSUUNNITTELUOHJELMAAN.

ÄLÄ KOSKAAN SUUNNITTELE KOKO RYHMÄN TAI OSASTON TYÖAIKAA TÄYTEEN. JÄTÄ PELIVARAA.

2.1.4 Suunnittelun aikajänne

Kunkin uutispäivän anti suunnitellaan mahdollisimman tarkoin viimeistään sitä edeltävänä päivänä. Suunnittelevan uutispäällikön koostama suunnitelma käydään tuolloin läpi toimituskokouksessa. Torstaina ja perjantaina suunnittelu ulottuu yli viikonlopun maanantaihin asti.

Viikonlopun suunnittelu alkaa kuitenkin jo aiemmin, koska hiljaisille uutispäiville pitää varata mahdollisimman monipuolisesti omaa juttutarjontaa. Suunnitteleva uutispäällikkö vastaa myös viikonlopun suunnittelusta yhdessä esimiesten kanssa. Kun juhlapyhä muuttaa lehtien ilmestymisaikatauluja, suunnittelua aiennetaan niin, että pyhien tarjonnasta pystytään kertomaan asiakkaille viimeistään kahta arkipäivää aikaisemmin.

Keskiviikon toimituskokouksessa käydään läpi tärkeimmät tiedossa olevat uutisaiheet seuraavaan keskiviikkoon asti.

Uutistarjonnaltaan erityisen niukkojen juhlapyhien, kuten joulun ja uudenvuoden, pääsiäisen ja juhannuksen, juttusuunnittelu pyritään aloittamaan viimeistään kuukautta etukäteen.

Suurten uutistapahtumien suunnittelun aikataulu vaihtelee niiden koon mukaan. Suurimpien, kuten vaalien tai olympialaisten, suunnittelu alkaa viimeistään vuotta etukäteen.

Tiettyjen ajanjaksojen tai tapahtumien lisäksi uutissuunnittelu kohdistuu myös ajankohtaisiin teemoihin, joita STT haluaa erityisesti nostaa esiin. Tällaisista aiheista voidaan esimerkiksi rakentaa juttusarjoja eri osastojen yhteistyönä.

2.1.5 Uutiskokoukset

STT:n toimituksen yhteinen uutiskokous pidetään joka arkipäivä kello 12.45. Kokoukseen osallistuu kunkin ryhmän tai osaston esimies tai muu edustaja sekä mahdollisuuksien mukaan ainakin yksi toimituksen johdon jäsen.

Kokousta johtaa suunnitteleva uutispäällikkö ennen kokousta valmistelemansa seuraavan päivän juttusuunnitelman pohjalta. Kokous kommentoi ja täydentää suunnitelmaa, jonka uutispäällikkö viimeistelee ja toimittaa asiakkaille kello 14:ään mennessä.

Kokouksessa keskitytään etenkin koko uutistarjonnan pääaiheisiin ja kunkin toimituksen tai ryhmän merkittävimpiin omiin aiheisiin.

VALMISTAUDU UUTISKOKOUKSEEN KUNNOLLA. SILLOIN AIKAA EI KULU TURHAAN VAIN SEN POHTIMISEEN, MISTÄ UUTISAIHEISSA ON KYSE TAI MITÄ NIIDEN UUTISOINNISTA ON JO SOVITTU.

Paras suunnitelma syntyy kokouksen kaikkien osanottajien yhteistyöstä ja keskustelusta. Eri osastojen edustajat pystyvät tarkastelemaan eri aiheita eri näkökulmista ja usein enemmän myös yleisön silmin kuin asiaan ennestään perehtynyt toimitus.

TUO ESIIN IDEASI JA NÄKEMYKSESI MYÖS MUIDEN OSASTOJEN AIHEISTA.

Keskiviikon iltapäiväkokous on samalla myös viikkokokous, jossa käsitellään seuraavan seitsemän päivän tärkeimmät uutisaiheet. Viimeistään tässä kokouksessa käydään läpi myös viikonvaihdejuttujen aiheita.

Perjantaikokouksessa keskustellaan tulossa olevasta viikonvaihteesta sekä sen jälkeisestä maanantaista.

Iltapäiväkokousten lisäksi pidetään erillisiä palavereita tulossa olevista suurista uutistapahtumista, kuten vaaleista, vuosipäivistä tai isoista oikeusjutuista.

Päivän aikana ilmenevät uutisaiheet, kuten suuret onnettomuudet, poliittiset kuohunnat tai yllättävät talousaiheet, voivat niin ikään vaatia yhteisiä suunnittelupalavereja. Näiden kokoon kutsumisesta vastaa vuorouutispäällikkö.

2.1.6 Toimituksille tiedoksi -juttulupaukset

STT:n uutispäälliköt lähettävät arkisin päivän mittaan asiakasviestimille vähintään neljä juttulupausta. Lupaukset kertovat aihevalintojen lisäksi juttujen mitoista, juttutyypeistä, aikatauluista ja kuvituksesta. Lisäksi mainitaan, onko STT:n toimittaja paikalla tiedotustilaisuudessa tai muussa uutistapahtumassa, ja kerrotaan, mistä aiheesta STT:llä on luvassa uutisvideoita. Lupauksissa ilmoitetaan myös, jos jokin aihe on vielä epävarma tai jotakin päivälistatapahtumaa ei katsota uutisen arvoiseksi.
Toimituksille tiedoksi huomisesta

Suunnitteluvuorossa oleva uutispäällikkö lähettää asiakkaille seuraavan päivän juttulupauksen iltapäivisin kello 14:ään mennessä otsikolla Toimituksille tiedoksi huomisesta. Mukana ovat kaikkien toimitusten tiedot.

Torstaina ja perjantaina tiedotetaan lisäksi viikonlopun ja maanantain aiheista.

Toimituksille tiedoksi -1

Kunkin uutispäivän avaa noin kello 7.30:een mennessä niin sanottu aamulupaus. Pohjana on edellisen iltapäivän ennakkolupaus, jota aamuvuorossa oleva uutispäällikkö täydentää edellisen illan, yön ja aamun tiedoilla. Lupauksessa ovat mukana kaikkien toimitusten tiedot.

Toimituksille tiedoksi -2

Aamu-uutispäällikkö jatkaa ensimmäisen lupauksen täydentämistä yhdessä esimiesten ja toimittajien kanssa ja toimittaa sen asiakkaille kello 10.30:een mennessä. Mukana ovat edelleen kaikkien toimitusten aiheet lukuun ottamatta urheilua, jonka ensimmäinen oma juttulupaus on jo lähetetty linjoille.

Toimituksille tiedoksi -3

Niin sanotun iltapäivälupauksen lähettää iltavuoron uutispäällikkö noin kello 15. Lupaukseen on koottu vielä tulossa olevat kotimaan, politiikan, talouden ja kulttuurin aiheet, niitä käsittelevien juttujen pituudet ja aikataulut.

Näiden numeroitujen lupausten antia uutispäällikkö täydentää lähettämällä päivän mittaan muuta tietoa asiakkaiden toimituksille. Mitä pidemmällä päivä on, sitä tärkeämpää on tiedottaa pikaisesti tekeillä olevista jutuista ja niiden pituuksista asiakkaille, jotta televisiot ehtivät reagoida muutoksiin ennen päälähetyksiään ja lehdissä tiedetään jättää tilaa jutuille. Uutispäällikön työvuoron päättymisen jälkeen juttulupauksista vastaa toimitussihteeri.

OTSIKOI ERILLISET LUPAUKSET NIIN, ETTÄ VASTAANOTTAJA VOI JO OTSIKOSTA NÄHDÄ, KOSKEEKO ASIA HÄNTÄ.

Toimituksille tiedoksi illan tarjonnasta
Toimituksille tiedoksi illan eduskuntajutuista
Taloustoimituksille tiedoksi peruutus
Kulttuuritoimituksille tiedoksi lisäys huomiseen tarjontaan

TIEDOTA AINA ERIKSEEN SUUNNITELMIEN MUUTTUMISESTA, KUTEN PERUUTUKSISTA, AIKATAULUJEN VENYMISESTÄ TAI LISÄYKSISTÄ AIEMPIIN SUUNNITELMIIN.

TIEDOTA AINA ISON YLLÄTTÄVÄN UUTISEN SATTUESSA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI, MITÄ STT AIHEESTA TARJOAA.

Näin asiakkaat voivat välttää turhaa päällekkäisyyttä suunnitellessaan omaa työtään ja keskittyä haluamiinsa aiheisiin tai näkökulmiin.

Viikonvaihteet ja pyhäpäivät

Viikonvaihteessa ja juhlapyhinä lupauksia lähetetään arkipäiviä harvemmin. Uutispäällikkö lähettää kuluvan päivän lupauksen noin kello 9 ja tarvittaessa iltapäivällä sitä täydentävän lupauksen. Seuraavan päivän päivitetty juttusuunnitelma lähetetään iltapäivällä noin kello 15.

Osastojen omat juttulupaukset

Omia päiväkohtaisia juttulupauksiaan lähettävät päivittäin STT:n yhteisten lupausten lisäksi ulkomaan toimitus, urheilu ja STT-grafiikka sekä ruotsinkielinen toimitus FNB.

Ulkomaan toimitus lähettää oman päälupauksensa arkisin kello 14.30:een mennessä. Viikonloppuisin ulkomaan oma juttulupaus lähtee linjoille kello 16:n jälkeen.

Urheilutoimitus lähettää oman aamulupauksensa talvisin noin kello 8.30-9.15. ja kesäisin kello 9-10.

STT-grafiikka lähettää oman aamulupauksen noin kello 10.30 ja iltapäivälupauksen noin kello 15. Viimeinen lupaus lähtee illalla sen jälkeen, kun kaikki grafiikka on mennyt asiakkaille.

FNB:n lupausaikataulut löytyvät luvusta 1.3. STT på svenska: Nyhetsbyrån FNB.

Teemalupaukset

Ennakkoon tiedossa olevien merkittävien uutistapahtumien suunnittelu alkaa jo viikkoja, jopa kuukausia aiemmin. Näistä suunnitelmista lähetetään omia, erillisiä juttulupauksia asiakasviestimille mahdollisimman varhain. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vaalit tai merkittävät vuosipäivät.

Lupaukset lähetetään yleensä useaan kertaan, joten niitä voidaan joka kerta täydentää.

2.2 Uutiskriteerit ja uutiskynnys

STT on valtakunnallinen uutistoimisto, joka kirjoittaa valtakunnallisesti merkittävistä tai kiinnostavista uutisaiheista. Pienikin paikallinen tapaus voi olla valtakunnallisesti kiinnostava esimerkiksi poikkeuksellisuutensa vuoksi.

STT:n arvot antavat tukea uutisvalintaan. Luotettavuus merkitsee, että lukija tai kuulija saa tarvitsemansa tiedot ja monipuolisen kuvan maailmasta. Nopeus merkitsee, että asiat uutisoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kattavuus on alueellista, aihepiirikohtaista ja ajallista kattavuutta. Asiakastyytyväisyys tarkoittaa, että STT valitsee aiheensa asiakkaitaan ja viime kädessä suurta yleisöä varten.

2.2.1 Uutiskriteerit

STT arvioi aiheiden uutisarvoa niiden merkityksen, yllättävyyden, kiinnostavuuden, ajankohtaisuuden ja läheisyyden perusteella.

PUNNITSE AINA UUTISARVOA LUKIJAN TAI KUULIJAN, ÄLÄ UUTISLÄHTEEN TAI UUTISEN KOHTEEN NÄKÖKULMASTA. MUISTA, ETTÄ LUKIJOITA JA KUULIJOITA ON MONENLAISIA: ERI-IKÄISIÄ, ERI SUKUPUOLTA, ERI PUOLELLA MAATA, ERI SOSIAALIRYHMISTÄ JA ERI ETNISISTÄ TAUSTOISTA.

UUTINEN EI OLE AINA SE, MITÄ MEDIALLE TARJOTAAN UUTISENA, VAAN SE VOI OLLA MYÖS JOKIN MUU SAMASSA YHTEYDESSÄ ESIIN TULEVA TIETO.

Merkitys

Aiheen merkittävyys syntyy ennen kaikkea sen inhimillisistä, taloudellisista tai poliittisista vaikutuksista. Mitä useampien ihmisten elämään asia vaikuttaa tai mitä dramaattisempia vaikutukset ovat, sitä merkittävämpi se on uutisena. Paljon ihmishenkiä vaativa onnettomuus on aina uutinen, samoin lapsilisien tai eläketurvan leikkaus, huomattava häiriö liikenteessä tai poikkeuksellinen sää.

Vallankäyttäjien yksityisasioilla tai vilppiepäilyillä voi olla kauaskantoisia seurauksia, joiden vuoksi yleisöllä on oikeus saada niistä tietoa. Tällöin pienikin vilppi voi olla suuri uutinen. Julkisuuden henkilöiden yksityiselämällä on uutisarvoa myös silloin, jos se on ristiriidassa heidän luomansa julkisen kuvan tai heidän ajamiensa arvojen kanssa.

OTA HUOMIOON MYÖS MAHDOLLISET VAIKUTUKSET. VOIMAKAS MAANJÄRISTYS ON UUTINEN, VAIKKEI UHREISTA VIELÄ OLE TIETOA, JA PAHAT VAARATILANTEET SILLOINKIN, KUN VAARA VÄLTETÄÄN.

Uutisen merkitys voi perustua myös yhteiskunnan arvoihin tai yleiseen oikeustajuun. Siksi lapsiin kohdistuvat rikokset saavat enemmän huomiota kuin muut väkivaltarikokset ja päättäjien menettely herättää usein kovaa keskustelua, vaikkei siihen liittyisi mitään rikollista.

Joillain tapahtumilla voi esimerkiksi henkilön aseman vuoksi olla merkitystä, vaikkei niihin sisälly suurta uutista. Esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuheet tai valtiovierailut uutisoidaan, koska yleisöllä on oikeus saada tietoja valtion päämiehen toiminnasta.

Yhä harvemmat uutiset ovat kuitenkin uutisia vain siksi, että ne tapahtuvat. Kuittaa tällaiset aiheet lyhyesti, jollei itse asiasisältö anna syytä enempään.

Uutiseksi ei riitä esimerkiksi se, että viranomainen aloittaa hankkeen, yritys tekee kauppoja, oppilaitos aloittaa uuden koulutusohjelman tai jossain järjestetään seminaari. Kyse on tällöin tavanmukaisesta toiminnasta, jolla ei sellaisenaan ole uutismielessä merkitystä. Uutisarvon täytyy syntyä juuri kyseisen hankkeen, kaupan, koulutuksen tai seminaarin sisällöstä tai annista.

Kiinnostavuus

Journalismilla on merkitystä vain, kun se tavoittaa lukijansa ja kuulijansa. Lukijoiden pitää voida iästään, asuinpaikastaan ja taustastaan riippumatta löytää STT:n tarjonnasta itseään kiinnostavia uutisia.

OTA HUOMIOON KIINNOSTUVUUS JA KOSKETTAVUUS, KUN PRIORISOIT AIHEITA JA PÄÄTÄT, PALJONKO NIIHIN PANOSTAT TAI MITÄ PUOLIA ASIASTA KÄSITTELET.

Esimerkiksi päiväkotilapsen joutuminen kadoksiin tai useiden nuorten kuolema onnettomuudessa koskettavat ihmisiä enemmän kuin monet muut yksittäiset turmat ja pikkuvauvan juopuneen äidin pidättäminen rockfestivaaleilla kiinnostaa enemmän kuin muut järjestyshäiriöt.

Monenlaiset aiheet voivat nostattaa laajan julkisen keskustelun nimenomaan kiinnostavuutensa takia. Keskustelu voi syntyä pääministerin naisystävän kirjasta ja sen saamasta julkisuudesta tai Korkeasaaren paviaanilauman kohtalosta. Kiistely lisää usein aiheen kiinnostavuutta, joten politiikkojen sanaharkka on useimmiten uutinen.

TARTU PUHEENAIHEISIIN MAHDOLLISIMMAN VARHAISESSA AIHEESSA, JOLLOIN STT:N ON HELPOMPI VIEDÄ KESKUSTELUA ETEENPÄIN OMILLA VALINNOILLAAN.

Kiinnostavat aiheet ovat yleensä myös merkittäviä, yllättäviä, ajankohtaisia tai läheisiä, mutta joskus asia voi ylittää uutiskynnyksen pelkän kiinnostavuutensa takia. Tällaisia ovat esimerkiksi monet eläinuutiset, viihdeuutiset tai uusia ilmiöitä käsittelevät jutut. STT voi tarttua aiheisiin myös pelkän kiinnostavuuden vuoksi mutta harkitusti. Julkisuuden henkilöillä pitää STT:n uutiskynnyksen ylittääkseen olla muitakin syitä julkisuuteen kuin oma halu, edustava ulkonäkö tai railakas elämä.

STT pyrkii myös löytämään kiinnostaviin aiheisiin lähestymistapoja, jotka antavat jutulle myös laajempaa merkitystä. Hyvää ja kunnianhimoista journalismia voi tehdä monenlaisista aiheista.

ÄLÄ ANNA KIINNOSTAVUUDEN OHITTAA EETTISTÄ HARKINTAA TAI HYVÄÄ MAKUA. KERRO ESIMERKIKSI RIKOKSISTA YKSITYISKOHTIA VAIN SEN VERRAN KUIN ON TARPEEN TAPAUKSEN YMMÄRTÄMISEKSI TAI TUOMION ARVIOIMISEKSI.

Yllättävyys

Tapauksen odottamattomuus tai poikkeuksellisuus lisää sen uutisarvoa. Esimerkiksi helikopteri- tai pienkoneturma on harvinaisuutensa vuoksi isompi uutinen kuin auto-onnettomuus, vaikka uhreja olisi molemmissa yhtä vähän. Luonnononnettomuudet saavat enemmän huomiota, jos ne sattuvat tavallisesti turvallisena pidetyissä paikoissa, ja politiikan tapaukset uutisoidaan suuremmin, jos niihin liittyy yllättäviä käänteitä ja draamaa.

ARVIOI YLLÄTTÄVYYTTÄ SUUREN YLEISÖN, ÄLÄ SISÄPIIRILÄISTEN, SILMIN.

Ajankohtaisuus

Asioiden uutisarvo on suurimmillaan silloin, kun ne tulevat julki ensi kertaa. Myös tiedossa olevat tapahtumat ovat ajankohtaisimpia etukäteen. Lukijoilla ja kuulijoilla on oikeus saada ennakkotietoa, joka auttaa heitä ymmärtämään uutistapahtumia ja ottamaan kantaa asioiden valmisteluun ennen kuin päätökset on tehty.

TAUSTOITA MERKITTÄVIMPIÄ JA KIINNOSTAVIMPIA UUTISIA JO ENNAKKOON. ÄLÄ LYKKÄÄ KIINNOSTAVIEN HANKKEIDEN UUTISOINTIA PÄÄTÖKSENTEKOON TAI MUUHUN SELLAISEEN ASTI VAAN KIRJOITA MIELUUMMIN VALMISTELUVAIHEESTA JA KUITTAA PÄÄTÖS LYHYEMMIN.

Tuoreet uutistapahtumat, vireillä oleva keskustelu, vuodenkulku tai sääolot vaikuttavat uutisarvoon. Tunnetun henkilön surma synnyttää kiinnostusta samanlaiseen rikollisuuteen ilmiönä. Keskeneräiseen lakihankkeeseen liittyvät kannanotot ovat uutisia, kun aihe muutenkin on tapetilla. Veneilyturvallisuus kiinnostaa eniten juhannuksen alla, lelujen tai kynttilälyhtyjen turvallisuus joulun alla. Kotimaan näkökulma ajankohtaiseen keskusteluun esimerkiksi Pohjoismaissa tuottaa usein uutisia.

NOSTA ESIIN AIHEITA, JOILLA ON LIITTYMÄKOHTIA AJANKOHTAISIIN TAPAHTUMIIN JA KESKUSTELUIHIN. HAE OMIA NÄKÖKULMIA JA TIETOJA, JOTKA SYNNYTTÄVÄT UUSIA UUTISIA.

Läheisyys

Maantieteellinen läheisyys nostaa perinteisesti tapahtuman uutisarvoa. Ruotsissa tapahtuva viisi ihmishenkeä vaativa bussiturma on uutinen myös Suomessa, kun taas Bangladeshissa tapahtuva vastaava turma tavallisesti ei ole. Toisaalta kaukainenkin tapahtuma on uutinen, jos mukana on suomalaisia – vaikka Bangladeshissa. Myös suomalaisten mahdollinen mukanaolo lisää aiheen läheisyyttä. Jos turkkilaisessa turistikeskuksessa räjähtää pommi, attentaatti uutisoidaan. Jos pommi räjähtää Turkin rajaseudulla, uutisarvo punnitaan vaikutusten laajuudella.

Lisääntynyt matkustaminen ja ulkomailla asuminen sekä parantunut tiedonkulku ovat lyhentäneet etäisyyksiä ja muuttaneet suomalaisten suhtautumista ulkomaiden tapahtumiin. Etenkin Viron tai Ruotsin tapahtumat voivat parhaimmillaan nousta yhtä tärkeiksi kuin kotimaiset, ja toisaalta kaukaisetkin uutistapahtumat voivat herättää yhtä paljon huomiota kuin lähialueiden tai Euroopan tapahtumat aiemmin.

Läheisyys voi syntyä myös muista tekijöistä kuin lyhyestä matkasta. Turistikohteet ovat tuttuja monille, suomalaisugrilaiset kansat ovat läheisiä kielisukulaisuutensa vuoksi ja Suomessa rakennetun laivan tai sukellusveneen liikkeet kiinnostavat Suomessa vähän enemmän kuin vastaava uutinen muuten.

AJATTELE UUTISVALINNOISSASI JA UUTISTEN PAINOTUKSISSA SUOMALAISTA YLEISÖÄ. KIINNITÄ HUOMIOTA MYÖS ALUEISIIN, JOILTA ON MUUTTANUT SUOMEEN PALJON IHMISIÄ.

Esimerkiksi Suomessa asuvien somalialaisten, venäläisten, inkeriläisten tai vietnamilaisten on tärkeä saada myös suomalaisista tiedotusvälineistä tietoa synnyinseutunsa asioista.

2.2.2 Uutiskynnys

Uutiskriteerien lisäksi uutisvalintaan vaikuttavat muun muassa uutistilanne ja asian synnyttämä mediajulkisuus. Ota huomioon myös eri uutisvälineiden ja yleisön odotukset sekä uutisseurannan tarve.

Uutistilanne

Kiireisenä päivänä kiinnostaviakin uutisaiheita joudutaan karsimaan tai niistä joudutaan kirjoittamaan vain lyhyesti, jotta tärkeimpiin aiheisiin pystytään paneutumaan riittävän hyvin. Karsittavaan aiheeseen voidaan palata myöhemmin.

JOS TARJOLLA ON KAKSI SAMANARVOISTA UUTISAIHETTA, JOISTA TOISESTA ON KIRJOITETTU VIIME AIKOINA RUNSAASTI JA TOISESTA EI, VALITSE UUSI AIHE.

Hiljaisena aikana kynnyksen ylittää pienempikin uutinen, mutta pelkkä riman laskeminen ei auta täyttämään uutislähetyksiä. Esimerkiksi pienimmät poliisiuutiset kelpaavat lähinnä taittopaloiksi.

ETSI HILJAISIIN PÄIVIIN JUTUNAIHEITA TULEVAN TAI KULUNEEN VIIKON UUTISTAPAHTUMISTA JA TALTEEN OTETUISTA TIEDOTTEISTA TAI JATKA MUIDEN MEDIOIDEN ESIIN NOSTAMIA AIHEITA.

Mediajulkisuus

Aiheen kiinnostavuutta voi nostaa myös muiden tiedotusvälineiden sille antama huomio. STT osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun. Aktiivisuus tuottaa yleensä parempaa journalismia kuin muiden seurailu ja antaa myös mahdollisuuden vaikuttaa keskustelun suuntaan omilla valinnoilla.

JOS PÄÄTÄT JÄTTÄÄ SUURTA HUOMIOTA SAANEEN AIHEEN UUTISOIMATTA, SELVITÄ ASIAN TAUSTAT ENSIN NIIN HYVIN, ETTEI RATKAISUSTA SEURAA UUTISTAPPIOITA.

Eri uutisvälineiden ja asiakkaiden tarpeet

Yleisön ja asiakkaiden odotukset vaikuttavat siihen, mistä STT kirjoittaa. Tapahtumat ja aiheet, joista monet asiakkaat odottavat STT:n uutista, myös uutisoidaan, mutta STT valitsee itse käsittelytapansa ja näkökulmansa.

Esimerkiksi onnettomuudet ja tulipalot poikivat usein varsin rutiininomaisia uutisia, mutta niiden seuraaminen kuuluu osaltaan STT:n perustehtävään. Tällaiset rutiinit eivät kuitenkaan saa estää muihin uutisaiheisiin tarttumista, joten rima on syytä pitää riittävän korkealla. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksista uutisoidaan kuolonkolarit, samoin onnettomuudet, joissa loukkaantuu useita ihmisiä tai jotka aiheuttavat huomattavaa haittaa liikenteelle (esimerkiksi ruuhka-ajat isoilla teillä, katkaistu valtatie). Pienempiä onnettomuuksia uutisoidaan, jos niihin liittyy jotain poikkeuksellista. Henkirikokset uutisoidaan aina, jos niitä tutkitaan murhina, ne ovat tapahtuneet julkisella paikalla tai niihin liittyy jotain muuta huomiota herättävää. Muita voidaan karsia tilanteen mukaan.

Eri uutisvälineiden tarpeet vaikuttavat myös uutisten ajoittamiseen ja käsittelytapaan. Sähköiset välineet tarvitsevat juttuja myös hiljaisina aikoina. Tämä laskee siteerauskynnystä ja muutakin uutiskynnystä. Samoin viikonlopuksi ajoitetaan omia uutisaiheita ja reportaaseja, koska lehdillä on niille enemmän tarvetta.

Gsm-uutisia varten kirjoitetaan lyhyitä viivaversioita esimerkiksi jääkiekon MM-loppuottelun jokaisesta erästä tai formulakisojen käänteistä.

Seuranta

STT:n uutisseuranta perustuu ensisijaisesti omaan järjestelmälliseen tiedonhankintaan. Viranomaisten tai muiden asiasta vastaavien tahojen tiedotusaikataulu ei siis yksin määrittele, milloin STT aiheesta kirjoittaa. Näin turvataan se, että merkittäviä asioita seurataan myös silloin, kun ne eivät etene, aiheuttavat kiistoja tai epäonnistuvat.

Kaikkia merkittäviä uutisprosesseja STT seuraa aktiivisesti loppuun asti.

UUTISOI AINA AIEMMIN KERROTTUJEN RIKOSTAPAUSTEN TUOMIOT. TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ SEKÄ YLEISÖN TIEDONSAANNIN ETTÄ TAPAHTUMAAN LIITTYVIEN HENKILÖIDEN OIKEUSTURVAN VUOKSI.

SEURAA MYÖS MERKITTÄVIEN POLIITTISTEN HANKKEIDEN TAI MUIDEN UUDISTUSTEN ETENEMISTÄ, KUNNES VOIT ARVIOIDA NIIDEN ONNISTUMISTA JA VAIKUTUKSIA.

Kukin toimitus seuraa säännöllisesti omien alojensa tärkeimpiä ja kiinnostavimpia tapahtumia (esimerkiksi politiikassa valtioneuvosto ja eduskunta, urheilussa päälajien ottelut, taloudessa tulosjulkistukset ja yt-prosessit).

HARKITSE NÄIDENKIN TAPAUSTEN UUTISOINTIA TILANTEEN MUKAAN. JOS KERROTTAVAA EI JUURI OLE, TYYDY LYHYEMPÄÄN JUTTUUN TAI JÄTÄ JUTTU TEKEMÄTTÄ. OTA KUITENKIN HUOMIOON MUU UUTISTILANNE JA ASIAKKAILLE ANNETTU ENNAKKOTIETO. ILMOITA SUUNNITELMIEN MUUTTUMISESTA AINA UUTISPÄÄLLIKÖLLE, JOKA TIEDOTTAA SIITÄ ASIAKKAILLE. MUISTA MYÖS, ETTÄ MYÖS NEUVOTTELUJEN KARIUTUMINEN TAI PÄÄTÖKSEN JÄÄMINEN PÖYDÄLLE ON UUTINEN.

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen

Muiden viestinten seuraaminen on tärkeä osa kaikkien uutistoimitusten ja etenkin uutistoimiston työtä. Asiakkaat odottavat STT:n tarjonnan kattavan päivän merkittävimmät ja yleisesti kiinnostavimmat uutisaiheet riippumatta siitä, mitä kautta ne ovat ensin tulleet julkisuuteen. STT ratkaisee kuitenkin aina itse, mihin uutisiin se tarttuu ja miten se uutiset muotoilee.

STT mainitsee aina käyttämänsä medialähteet sekä siteeratessaan että tehdessään oman jutun toisesta viestimestä tuoreeltaan huomatun tiedon pohjalta.

2.3.1 Siteerausten valinta

Siteerauksissa sovelletaan samoja uutiskriteereitä kuin muissakin uutisissa kuitenkin niin, että niissä keskitytään yleensä suurimpiin tai kiinnostavimpiin aiheisiin.

Katso luku 2.2. Uutiskriteerit ja uutiskynnys

TARKISTA AINA, ONKO STT JO KIRJOITTANUT ASIASTA. VÄLTÄ VANHAN AIHEEN TOISTAMISTA, JOLLEI SIITÄ OLE MITÄÄN UUTTA KERROTTAVAA.

Joskus uutinen voi kuitenkin ylittää siteerauskynnyksen siksi, että se saa muussa mediassa merkittävää huomiota ja herättää runsaasti keskustelua tai aiheuttaa käytännön seurauksia.

Tällöin uutista ei voi sivuuttaa, vaikka asia olisi jossakin muodossa ollut esillä aiemminkin tai se esitettäisiin julkisuudessa virheellisesti tai puutteellisesti, sillä yleisöllä on oikeus saada luotettavaa tietoa päivän keskeisistä uutisaiheista.

HARKITSE ITSE, MITEN UUTISEN MUOTOILET.

Katso 2.3.2 Siteerausten tekeminen

ÄLÄ SITEERAA SUORAAN UUTISTA, JOTA ET PIDÄ LUOTETTAVANA TAI OIKEIN YMMÄRRETTYNÄ, VAAN TARKISTA TIEDOT ITSE.

Myös uutistilanne vaikuttaa siteerauskynnykseen kuten uutiskynnykseen ylipäätään. Etenkin varhain aamulla tai viikonloppuisin kynnyksen ylittää pienempikin uutinen, koska sähköinen media tarvitsee käyttöönsä riittävästi tuoretta uutistarjontaa myös kotimaasta.

Lehtien verkkosivuilla julkaistuihin uutisiin suhtaudutaan samalla tavoin kuin painettuihin lehtiin.

ÄLÄ ODOTA PAINETTUA LEHTEÄ, JOS UUTINEN ON JO LEHDEN VERKKOSIVUILLA. MAINITSE, MISSÄ MUODOSSA JA MINÄ PÄIVÄNÄ UUTINEN JULKAISTIIN, JOTTA LUKIJA TAI KUULIJA VOISI ITSE LÖYTÄÄ SEN.

  …kertoi Helsingin Sanomat torstai-iltana verkkosivuillaan.
…kertoi Turun Sanomat perjantaina (vähintään paperilehdessä, jolloin tarkennusta ei tarvita).
…kertovat Ylen radiouutiset (jos uutinen luetaan vain radiossa).
  …kertoo Yle (jos uutinen julkaistaan Ylen eri palveluissa).
  …kertoi Nelosen uutiset keskiviikkona.

ÄLÄ MUUTENKAAN LYKKÄÄ SITEERAAMISTA, JOS ARVIOIT, ETTÄ AIHEESEEN ON JOKA TAPAUKSESSA TARTUTTAVA. ALOITA SITEERAUKSELLA JA JATKA JUTTUA SEN JÄLKEEN TAI SIIRRÄ SE JATKETTAVAKSI ESIMERKIKSI ERIKOISTOIMITTAJILLE TAI ALUEILLE.

Poikkeuksena ovat kuitenkin uutiset, joita pidät liian epäluotettavina tai epäselvinä. Jätä aina uutispäällikölle tieto siitä, mikä jutussa tuotti pulmia.

MUISTA, ETTÄ STT:LLÄ ON SITEERAUKSIAKIN TEHDESSÄÄN JULKAISIJAN VASTUU. JOS SITEERATTAVASSA JUTUSSA ESITETÄÄN RASKAITA VÄITTEITÄ, ESIMERKIKSI RIKOSEPÄILYITÄ, OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEN JOHTOON ENNEN SITEERAUKSEN JULKAISEMISTA.

Näin päätoimittaja tai toimituspäällikkö ottaa vastuulleen mahdollisen julkaisupäätöksen. Muuten sananvapauslain mukainen vastuu asiasta jää toimittajalle ja käsittelijälle.

Katso luku 8.5 Toimittajan oikeudellinen vastuu

SITEERAA JULKISUUDEN HENKILÖN KUOLEMAA KOSKEVAA UUTISTA VAIN, JOS TIEDON VAHVISTAA JUTUSSA LUOTETTAVA NIMETTY LÄHDE. HANKI MUUTOIN AINA VARMISTUS KUOLINUUTISEEN ENNEN SEN JULKAISEMISTA.

KUN HARKITSET ESIMERKIKSI POLIITIKON LAUSUNTOJEN SITEERAAMISTA, PUNNITSE PUHUJAN ASEMAA.

Rivikansanedustajan puheenvuorolla on harvoin uutis¬¬arvoa, asiasta vastaavan ministerin mielipiteillä usein on, jollei hän ole esittänyt kantaansa jo aiemmin.

Katso sisäiset ohjeet STT:tä ja muuta mediaa koskevista uutisaiheista.

2.3.2 Siteerausten tekeminen

HANKI SITEERAUKSEN POHJAKSI AINA JULKAISTU JUTTU KOKONAISUUDESSAAN.

Siteerattavan median oma referaatti tai niin sanottu etusivun vinkki uutisestaan ei yksin riitä. Eri medioiden verkkosivuillaan julkaisemiin juttuihin suhtaudutaan samoin kuin paperilehden juttuun, eli niitä voi siteerata, jos ne muuten täyttävät tässä luvussa kuvatut kriteerit.

Kiireisissä, kiistattomissa tai muuten hyvin selkeissä uutisissa siteerauksen ensimmäinen versio voi perustua median itse omasta haastattelustaan tekemään sähkeeseen tai tekstiviestiuutiseen, jollei koko uutisaineistoa ole vielä saatavilla. Esimerkiksi tv-juttuun tai koko lehtihaastatteluun on silloin kuitenkin perehdyttävä kokonaisuudessaan heti, kun se on mahdollista.

TARKISTA, ETTÄ POLIITIKKOJEN JA MUIDEN NIMETTYJEN HENKILÖIDEN LAUSUNNOISTA ON JUTUSSA SUORA LAINAUS. ÄLÄ SITEERAA LAUSUNTOA PELKÄSTÄÄN MEDIAN ITSE TEKEMÄN TULKINNAN, ESIMERKIKSI OTSIKON, PERUSTEELLA.

Jos asialla on kuitenkin huomattavaa uutisarvoa, voit lainata myös epäsuoraa tekstiä ja mainita, minkä median mukaan kyseinen henkilö näin sanoo. Pyri silloin mahdollisimman pian haastattelemaan lausunnon antajaa itseään tai hänen avustajiaan, esimiestään tai muita mahdollisia tiedon lähteitä.

TÄYDENNÄ TAI TAUSTOITA UUTISTA TARPEEN JA MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN. MIETI, MIKÄ ON FAKTAA JA MIKÄ TULKINTAA. TARKISTA, ETTÄ ITSE JUTUSSA ON KATETTA OTSIKOLLE JA KÄRJELLE.

NOSTA KÄRKEEN SE, MITÄ ITSE PIDÄT TÄRKEIMPÄNÄ. EROTA AIEMMIN ESILLÄ OLLEESSA AIHEESSA UUSI TIETO JA SE, MITÄ SIITÄ ON KERROTTU JO AIEMMIN.

PÄIVÄÄ SITEERAUS LEHDEN PAIKKAKUNNALLE, VAIKKA ITSE SITEERATTAVA JUTTU OLISI PÄIVÄTTY MUUALLE.

Sähköisen median siteeraukset päivätään Helsinkiin tai, jos kyseessä on paikallis- tai maakuntaradio, kyseisen toimituksen paikkakunnalle.

Lehtien yhteisten Helsingin-toimitusten eli Alma Median Helsingin-toimituksen sekä Turun Sanomien ja Väli-Suomen lehtien yhteisen toimituksen jutut päivätään Helsinkiin, samoin UP-uutispalvelun jutut.

Katso 3.4.2 Paikka

NOUDATA SITEERATTAVAN MEDIAN PYYTÄMÄÄ EMBARGOA. JOS TOINEN MEDIA RIKKOO SEN, OTA YHTEYTTÄ LÄHTEESEEN JA KERRO MYÖS STT:N LUOPUVAN EMBARGON NOUDATTAMISESTA.

Katso 3.3.6 Embargo

OTA SITEERATTU AINEISTO TALTEEN JA JÄTÄ SE UUTISPÄÄLLIKÖLLE, SAMOIN UUTISET, JOTKA OLET PÄÄTTÄNYT JÄTTÄÄ SITEERAAMATTA. PERUSTELE RATKAISUT.

Katso luku 11.13 Yötoimittajat (sisäinen ohje)

JOS UUTISEN JULKAISEMINEN JA MUOTOILU TUOTTAA ONGELMIA, PYYDÄ NEUVOA UUTISPÄÄLLIKÖLTÄ TAI TÄMÄN POISSA OLLESSA TOIMITUKSEN JOHDOLTA.

2.3.3 Mielipidekyselyt

SITEERAA VAIN POIKKEUSTAPAUKSISSA MIELIPIDEKYSELYITÄ, JOIDEN OTOS ON ALLE TUHAT VASTAAJAA.

Etenkin puolueiden kannatuskyselyt ja muut suomalaisten yhteiskunnallisia mielipiteitä koskevat kyselyt menettävät luotettavuutensa, jos otos on tätä pienempi.

Pienet, joidenkin kymmenien vastaajien alitukset ovat kuitenkin hyväksyttäviä etenkin silloin, kun kyse on säännöllisesti uutisoiduista, keskeisten medioiden teettämistä mittauksista.

Pienempiä, esimerkiksi 500 vastaajan kyselyitä voidaan uutisoida lähinnä silloin, kun ne kohdistuvat johonkin rajalliseen erityisryhmään (kuten yritysjohtajiin tai lääkäreihin) tai ovat vain osa laajempaa uutista (esimerkiksi vaalikeskustelun yhteydessä julkistettava mielipidekysely) tai kohdistuvat hyvin ajankohtaiseen tai muuten kiinnostavaan aiheeseen.

MUISTA, ETTEIVÄT ALLE TUHANNEN VASTAAJAN OTOKSEEN PERUSTUVAT KYSELYT OLE TILASTOLLISESTI LUOTETTAVIA. ÄLÄ VÄITÄ TULOSTEN EDUSTAVAN KOKO PERUSJOUKON NÄKEMYKSIÄ.

Joulustressi näyttää tuoreen kyselyn mukaan vaivaavan yhä enemmän myös miehiä. Kyselyyn vastanneista nuorehkoista miehistä joka toinen… XXX:n teettämään puhelinkyselyyn vastasi 500 miestä ja naista, joiden ikä vaihteli …

EI: Yhä useampi suomalainen mies stressaantuu joulusta. Eniten lahjahankinnoista ja jouluvalmisteluista kuormittuvat 20 - 35-vuotiaat miehet, kertoo torstaina julkaistu kysely.

KERRO AINA KYSELYSITEERAUKSISSA VASTAAJIEN MÄÄRÄ, VIRHEMARGINAALI TAI VASTAUSPROSENTTI, KYSELYN TOTEUTUSTAPA JA -AJANKOHTA SEKÄ TILAAJA JA TOTEUTTAJA. JOS TIEDOT PUUTTUVAT, PYYDÄ NIITÄ. JOLLEI NIITÄ OLE SAATAVISSA, JÄTÄ UUTINEN TEKEMÄTTÄ.

SUHTAUDU VARAUKSELLA KYSELYIHIN, JOIDEN VASTAUSPROSENTTI ON ALLE 50 TAI VIRHEMARGINAALI TAVANOMAISTA SUUREMPI.

ÄLÄ UUTISOI INTERNET- TAI MATKAPUHELINKYSELYITÄ, JOTKA EIVÄT PERUSTU VALMIIKSI VALITTUUN OTOKSEEN VAAN JOIHIN ESIMERKIKSI VERKKOLEHTIEN LUKIJAT TAI OHJELMIEN KATSOJAT VOIVAT VAPAASTI VASTATA.

Sen sijaan tunnettujen tutkimuslaitosten internetin kautta toteuttamia kyselyitä voit siteerata; tekotapa on tietysti mainittava jutussa.

ÄLÄ ANNA KYSELYUUTISISSA MIELIKUVAA SIITÄ, ETTÄ KYSE OLISI VARMASTA TAI TARKASTA TILANTEESTA. TUO SELVÄSTI ESIIN, JOS MUUTOKSET TAI EROT MAHTUVAT KYSELYN VIRHEMARGINAALIIN.

Suurimpien puolueiden kannatus vaikuttaa pysyneen ennallaan.
Keskusta näyttää tuoreimman kannatuskyselyn mukaan ohittaneen hallituskumppaninsa kokoomuksen kansalaisten suosiossa. Erot kaikkien kolmen suurimman puolueen välillä mahtuvat kuitenkin kyselyn virhemarginaaliin.

ÄLÄ KOSKAAN VERTAA ERI TUTKIMUSLAITOSTEN TAI TILAAJIEN MIELIPIDEMITTAUKSIA SUORAAN TOISIINSA. VOIT TAUSTOITTAA JUTTUA MUIDEN KYSELYIDEN TULOKSILLA, MUTTA KERRO SILLOIN KYSELYIDEN EROT.

MAINITSE PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELYISTÄ MYÖS PIENEMMÄT EDUSKUNTAPUOLUEET. SUHTAUDU KUITENKIN VAROVASTI NIITÄ KOSKEVIEN MUUTOSTEN UUTISOINTIIN, KOSKA VIRHEMARGINAALI ON NIIDEN KOHDALLA SUUREMPI PIENEN KANNATTAJAJOUKON VUOKSI.

2.3.4 Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa

MAINITSE UUTISEN JULKAISSEET MEDIAT HETI SITEERAUKSEN ALUSSA, MIELUITEN ENSIMMÄISESSÄ TAI TOISESSA VIRKKEESSÄ.

Otsikossa maininta ei ole välttämätön mutta se on suotava. Lähteytä myöhemminkin jutussa keskeiset ja kiistanalaiset tiedot, joita et voi itse tarkistaa.

JOS SAMA UUTINEN ON OLLUT ESILLÄ USEASSA VIESTIMESSÄ, PYRI MAINITSEMAAN KAIKKI LÄHTEET.

Jos lähteitä kuitenkin on suuri määrä, käytä yleistä mainintaa, esimerkiksi ”aamun lehtitietojen mukaan” tai muuta sellaista. Mainitse tuolloinkin keskeiset lähteet, esimerkiksi ”muun muassa iltapäivälehdet kertoivat”.

KERRO, KUN KYSE ON LEHTIEN YHTEISTOIMITUSTEN UUTISISTA.

…uutisoivat Turun Sanomat ja Väli-Suomen sanomalehdet.

…kertoo XX Alma-Median Helsingin-toimituksen haastattelussa.

…kirjoittaa Sunnuntaisuomalainen (= Ilkan, Karjalaisen, Keskisuomalaisen, Pohjalaisen ja Savon Sanomien yhteinen sunnuntaisivusto).

Tällöin ei tarvitse selvittää, mitkä kaikki lehdet uutisen ovat julkaisseet.

KERRO AINA, JOS OLET YRITTÄNYT VARMISTAA TIEDOT TAI TAVOITTAA ASIANOSAISEN MUTTA SE EI OLE ONNISTUNUT TAI TÄMÄ EI OLE HALUNNUT KOMMENTOIDA ASIAA.

Tämä maininta on välttämätön, jotta lukija tietää STT:n pyrkineen tarkistamaan tiedot, noudattamaan tasapuolisuutta ja antamaan kielteisen julkisuuden kohteille mahdollisuuden esittää näkemyksensä.

STT ei tavoittanut häntä tiistaina.

Hän ei tiistaina vastannut STT:n soittopyyntöihin.

STT ei tiistaina saanut asiaan varmistusta hallituslähteistä.

Toinen osapuoli ei tiistaina halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

OLE HUOLELLINEN MUOTOILUSSA, JOS SITEERAUKSEN VARMISTAMISEKSI TAI TÄYDENTÄMISEKSI TAVOITTAMASI LÄHDE KIISTÄÄ UUTISEN TAI PYRKI HORJUTTAMAAN SEN USKOTTAVUUTTA.

Esimerkiksi uutista hallituksen suunnitelmista ei voi kiistää sillä perusteella, ettei asiasta ole vielä päätetty tai että tiedot ovat ”ennenaikaisia”. Pyri saamaan täsmälliset tiedot siitä, missä vaiheessa asia on tai kuka sitä ajaa.

2.3.5 Ns. krediitit muille viestimille

NOUDATA HYVÄÄ TAPAA JA ANNA ARVO KOLLEGOIDEN TYÖLLE SILLOINKIN, KUN TEET OMAN JUTUN TOISEN MEDIAN ENSIN KERTOMASTA ASIASTA.

Asiasta kertoi tiistaina Kauppalehti.

Asia oli viikonloppuna esillä paikallislehdissä.

Asia tuli julkisuuteen Ylen radiouutisissa, jotka kertoivat…

EROTA UUTISESSA TIEDOT, JOIHIN STT EI OLE SAANUT OMAA VARMISTUSTA TAI JOTKA POIKKEAVAT STT:N TIEDOISTA TAI TULKINNASTA.

KÄYTÄ MUOTOILUA ”KERTOI ENSIN” VAIN SILLOIN, KUN OLET TÄYSIN VARMA UUTISEN ALKUPERÄSTÄ.

Siteerattava media on voinut poimia uutisen esimerkiksi paikallisesta lehdestä.

2.4 Juttujen käsittely perusuutispalveluun

STT:n kaikki uutistekstit urheilutuloksia lukuun ottamatta lukee ja käsittelee kirjoittajan lisäksi toinen journalisti. Käsittelijä, yleensä toimitussihteeri, tarkistaa, että juttu vastaa kieleltään, sisällöltään ja rakenteeltaan STT:n tyylikirjan ohjeita eikä siihen liity juridisia tai oikeudellisia ongelmia. Samalla hän mahdollisuuksien mukaan korjaa mahdolliset asiavirheet ja epäloogisuudet yleensä yhteistyössä kirjoittajan kanssa.

Käsittelijä voi esimerkiksi nostaa esiin piilotetut uutiskärjet, pilkkoa liian raskaat lauserakenteet, poistaa toistoja, lisätä väliotsikoita ja lyhentää liian pitkiä juttuja. Tarvittaessa käsittelijä palauttaa jutun kirjoittajan itsensä korjattavaksi.

2.4.1 Käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet

Käsittelijä edustaa aina ennen muuta lukijaa tai kuulijaa samalla, kun hän varmistaa, että jutut täyttävät STT:n omat laatukriteerit.

Käsittelijällä on oikeus ja velvollisuus tehdä juttuun tarpeelliseksi katsomansa muutokset tai palauttaa juttu kirjoittajalle silloin, kun pitää sitä tarpeellisena.

MUUTTAESSASI MERKITTÄVÄSTI VARSINKIN NIMELLÄ KIRJOITETTUA JUTTUA PYRI OTTAMAAN YHTEYTTÄ KIRJOITTAJAAN.

Jos kirjoittaja ei suostu muutoksiin tai häntä ei tavoiteta, ratkaisun tekee vuorossa oleva uutispäällikkö.

Käsittelijällä on myös oikeus ja velvollisuus tarvittaessa hyllyttää juttu ja ilmoittaa ratkaisusta toimittajalle ja uutispäällikölle. Nämä vievät tarvittaessa asian toimituksen johdon ratkaistavaksi.

MUISTA, ETTÄ JUTUN KÄSITELLESSÄSI TEET MYÖS PÄÄTÖKSEN SEN JULKAISEMISESTA. JOS EPÄRÖIT ESIMERKIKSI RIKOS¬EPÄILYJEN TAI NIMIEN JULKAISEMISTA, TIETOJEN TASA¬PUOLISUUTTA TAI MUITA OIKEUDELLISESTI JA EETTISESTI HANKALIA KYSYMYKSIÄ, KYSY AINA UUTISPÄÄLLIKÖN TAI TOIMITUKSEN JOHDON KANTAA.

Näin päätoimittaja, toimituspäällikkö tai uutispäällikkö ottaa vastuulleen mahdollisen julkaisupäätöksen. Muuten sananvapauslain mukainen vastuu asiasta jää toimittajalle ja käsittelijälle.

Katso luku 8.5 Toimittajan juridiikkaa ja etiikkaa

2.4.2 Käsittelyn työnjako

Suomenkielisen uutispalvelun juttuja käsitellään kotimaan uutisdeskissä, urheilutoimituksessa ja ulkomaan toimituksessa. Niinä aikoina, kun urheilutoimituksessa ja ulkomaan toimituksessa on töissä vain yksi toimittaja, tämä lähettää jutut kotimaan uutisdeskin käsiteltäväksi.

Aamulla ennen toimitussihteerin työajan alkamista paikalla olevat kotimaan, ulkomaan ja deskin toimittajat sekä uutispäällikkö lukevat ulos lähetettävät jutut ristiin.

Kiireisissä uutistilanteissa käsittelyn työnjaosta sovitaan erikseen.

Katso luku 10.1 Organisoituminen (sisäinen ohje)

2.4.3 Avustajien jutut

Avustajien lähettämät jutut käsitellään samoin kuin muutkin STT:n jutut. Jos jutussa on epäselvyyksiä, deski voi lähettää sen tarvittaessa jutun tilanneen osaston selviteltäväksi.

2.4.4 FNB:n jutut

Ruotsinkieliset jutut käsittelee arkisin toinen toimittaja. Viikonloppuisin kello 8?10 vuorossa oleva toimittaja käsittelee ja lähettää ulos juttunsa itse. Kello 10 vuoroon tuleva toimittaja tarkastaa ulos menneet jutut ja korjaa mahdolliset virheet. Samaa käytäntöä noudatetaan juhlapyhinä.

2.4.5 Erillispalvelut

STT:n erillispalveluiden juttujen käsittelystä on erikseen omat tarkemmat ohjeensa. Käsittelijä varmistaa, että jutut noudattavat STT:n tyylikirjan linjauksia.

2.4.6 Englanninkieliset palvelut

News Bulletinin lukee toinen toimittaja ennen uloslähetystä. Muut englanninkieliset jutut toimittaja käsittelee ja lähettää ulos itse.

2.4.7 Ristiinlukeminen

JOS VAIN MAHDOLLISTA, PYYDÄ KOLLEGAASI LUKEMAAN TYÖLÄÄMMÄT TAI MUUTEN VAIKEAT JUTTUSI JO LUONNOSVAIHEESSA. OTA PALAUTE HUOMIOON MUTTA MUISTA, ETTÄ VASTAAT AINA ITSE OMAAN JUTTUUSI LIITTYVISTÄ RATKAISUISTA.

AUTA PUOLESTASI KOLLEGAA HÄNEN SITÄ PYYTÄESSÄÄN LUKEMALLA JA KOMMENTOIMALLA HÄNEN JUTTUJAAN. OLE REHELLINEN ANTAESSASI PALAUTETTA, MUUTEN SIITÄ EI OLE APUA.

TARKASTELE JUTTUA TAVALLISEN LUKIJAN SILMIN MUTTA HYÖDYNNÄ SAMALLA ASIANTUNTEMUSTASI. KERRO AINA, JOS EPÄILET JUTUSSA ASIAVIRHEITÄ TAI OLET EPÄVARMA SIITÄ, ONKO SE KAIKILTA OSIN STT:N OHJEIDEN MUKAINEN.

2.4.8 Käsittelemättömät jutut

Käsittely ei koske urheilutuloksia, ravituloksia, tv-ohjelmia eikä ylennys-, apuraha- ym. listoja, jotka STT välittää ulkopuolelta saamassaan muodossa.

Tulosjutun kuuluu olla seuraavassa muodossa:

Ravituloksia/Tampere

(STT)

Tampere 1. 12. Tototv
Lähtö 1, sh 2 120 m: 1) Nahkaparturi/Heli Kantonen-Heikkilä 32,4 (1,46) 2) Adliina 33,4 (30,41), 3) Hissun Virva 35,2x (7,92), 4) Tupla-Liina 36,4x (3,73), poissa: 7.
toto (6-4-2): 1,46 1,36-2,77-2,07 12,71.

2.5 Online-, screen-, tekstiviesti- ja radiouutiset

STT tuottaa perusuutispalvelunsa lisäksi myös täysin valmiiksi toimitettuja uutisia verkkoon, radioon, teksti-tv:hen ja matkapuhelimiin. STT:n uutisdeski valikoi niitä varten tärkeimmät ja kiinnostavimmat aiheet perusuutispalvelusta ja päivittää uutisia jatkuvasti.

MUISTA, ETTÄ TOIMITTAESSASI UUTISIA STT:N ERI PALVELUIHIN OLET ITSEKIN OIKEUDELLISESSA VASTUUSSA NIIDEN SISÄLLÖSTÄ JA MUOTOILUSTA. KYSY SIKSI AINA UUTIS¬PÄÄLLIKÖN TAI TOIMITUKSEN JOHDON KANTAA ASIOIHIN, JOISTA OLET EPÄVARMA.

TUTUSTU TYYLIKIRJAN LUKUIHIN NIMENKÄYTÖSTÄ UUTISISSA SEKÄ TOIMITTAJAN OIKEUDELLISESTA VASTUUSTA.

2.5.1 Online-uutiset internetissä

Yleistä

STT tarjoaa online- eli internetuutispalvelua lehtien, yritysten ja yhteisöjen ulkoisille internetsivuille. STT päivittää uutisia joka päivä ympäri vuorokauden.

Uutiset käsitellään STT:ssä verkkoon sopivaan muotoon. Ne voidaan järjestää asiakkaan verkkosivuille tärkeytensä ja kiinnostavuutensa tai tuoreutensa mukaan. Niitä voidaan valikoida sivuille myös osaston (kotimaa, ulkomaa, talous, kulttuuri, urheilu, viihde), aiheluokituksen (työelämä, ympäristö, terveys jne.) tai alueluokituksen (maakunnat, maat) perusteella.

Kustakin osastosta on tarjolla koko ajan kymmenen sen hetken tärkeintä ja kiinnostavinta uutista.

Onlinen osastojako poikkeaa STT:n perusuutispalvelusta seuraavasti:

urheilutulokset => onlinessa urheilu-uutisiksi.
politiikka => onlinessa kotimaana, ulkomaana tai taloutena sisältönsä mukaan.
kulttuuri => onlinessa viihteenä, jos uutisen sisältö on selkeästi populaarikulttuuria (esim. kevyt musiikki).

PÄIVITÄ UUTISIA USEIN.

VALITSE PÄÄUUTISIIN VÄHINTÄÄN YKSI KOTIMAAN, ULKOMAAN, TALOUDEN JA URHEILUN UUTINEN.

JOS NOSTAT UUDEN UUTISEN PÄÄUUTISEKSI, MUISTA AINA PUDOTTAA JOKIN TOINEN POIS.

Prioriteetit

Online-uutisten arvottamiseen käytetään prioriteetteja 1-5. Prioriteetti 6 on varattu uutisten poispudottamista varten.

PIDÄ 1-2-PRION UUTISISSA AINA VÄHINTÄÄN YKSI KOTIMAAN, ULKOMAAN JA TALOUDEN UUTINEN.

Prio 1: tärkein uutinen
Prio 2: kotimaan, ulkomaan ja talouden uutiset

Selvennys: Jos tärkein uutinen (prio 1) on taloutta, taloutta ei tarvitse (mutta saa) olla priolla 2. Jos taas tärkein uutinen (prio 1) on kulttuuria tai urheilua, 2-priolla pitää olla vähintään yksi kotimaan, ulkomaan ja talouden uutinen.

Prio 3: muita tärkeitä uutisia
Prio 4: muita päivän uutisaiheita
Prio 5: urheilu-, kulttuuri- ja viihdeuutiset

Prio 6 on käytössä silloin, kun uutinen halutaan pudottaa listan loppuun; uutinen näkyy silti asiakkaiden sivuilla.

PIDÄ UUTISET KOKO AJAN TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ OSASTOITTAIN.

Online-uutisten päivä päättyy ja uusi päivä alkaa kello 22. Juttujen prioriteetit vaihdetaan tuolloin kuutoselle. Vanhoihin pohjiin ei enää päivitetä uusia tietoja vaan onlineen tehdään uusi pohja. Kesken olevaa tai vasta alkanutta uutistapahtumaa voidaan kuitenkin päivittää edellispäivän pohjaan.

Katso myös luku 11.3. Deski (sisäinen ohje)

Otsikot ja muotoilu

MUOKKAA JUTTU SÄHKEKIELISEKSI.

Online-jutut kirjoitetaan reaaliaikaiseen muotoon ja muutenkin sähkekielellä

Katso lisää luvusta 4.2 Hyvä sähke

MUOKKAA JUTTU JA OTSIKKO OIKEAN PITUISIKSI.

Online-juttujen leipätekstin pituus on yleensä 400?800 merkkiä, koostejutuissa enintään 1 100 merkkiä. 1 100:n rajaa ei saa ylittää, sillä muuten juttu ei näy kokonaan asiakkaiden nettisivuilla.

Otsikon pituus saa olla enintään 54 merkkiä ja otsikossa yhden sanan pituus enintään 25 merkkiä. Nämäkin säännöt perustuvat asiakasmedioiden vaatimuksiin.

KÄYTÄ OTSIKOISSA VERBEJÄ JA MIELUITEN AKTIIVIMUOTOA, JOS SE ON SUINKIN MAHDOLLISTA.

Kun juttu on jo julkaistu onlinessa ja sen sisältö muuttuu jollain tavalla, asiasisältö päivittyy tai jutussa havaitaan virhe, uutinen täytyy päivittää.

MUISTA PÄIVITTÄÄ MYÖS OTSIKKO!

Asia- ja alueluokitukset

Osa asiakkaista saa jutut asia- tai alueluokituksen perusteella valikoituina. Jutut on asia- ja alueluokiteltu jo perusuutispalvelussa, mutta internettoimittaja tarkistaa ja tarpeen mukaan täydentää luokitukset.

HAE ASIALUOKITUSTEN VAIHTOEHDOT SAATEKAAVIOSTA KOMENNOLLA CTRL+F1. VALITSE KUHUNKIN JUTTUUN MIELELLÄÄN 3-4 ASIALUOKKAA.

NHL-jutussa asialuokat: Urheilu, jääkiekko, NHL
Sorsastuksen tehovalvonta -jutussa asialuokat: Elämäntapa ja vapaa-aika, Metsästys, Laki, oikeus ja rikos, Laillisuusvalvonta
Digitelevisiojutussa asialuokat: Media, Televisio, Talous, Informaatioteknologia

HAE MYÖS ALUELUOKITUSTEN VAIHTOEHDOT (MAAKUNNAT JA KUNNAT) SAATEKAAVIOSTA KOMENNOLLA CTRL+F1.

Katso tarkemmin luvusta 11.3 (sisäinen ohje)

Kuvat

Online-uutisiin liitetään kuvia, grafiikkaa, logoja ja lippuja. STT:n oman kuvatuotannon lisäksi käytetään Lehtikuvan kuvia. STT vastaa aina itse siitä, etteivät myöskään kuvat tai kuvateksti loukkaa yksityisyyttä.

LIITÄ KUVIA, GRAFIIKKAA, LOGOJA TAI LIPPUJA MAHDOLLISIMMAN MONEEN ONLINE-UUTISEEN.

NOUDATA STT:N NIMIOHJETTA MYÖS KUVIEN JA KUVATEKSTIEN JULKAISUSSA. PYYDÄ TARVITTAESSA UUTISPÄÄLLIKÖN TAI TOIMITUKSEN JOHDON KANTAA KUVAN JULKAISEMISEEN.

Yhteen juttuun voi liittää vain yhden liitteen eli joko kuvan, grafiikan, logon tai lipun. Kuva ja grafiikka ovat visuaalisesti tehokkaampia kuin logot ja liput.

JOS LOGOLLA TAI LIPULLA KUVITETTUUN JUTTUUN TULEE TARJOLLE KUVA TAI GRAFIIKKAA, VAIHDA KUVITUSTA.

RAJAA KUVA MIELUITEN NELIÖKSI.

Kuvia katsotaan myös matkapuhelimilla, joten kuvan selkeys ja rajaus ovat tärkeitä.

KIRJOITA KUVAAN KUVATEKSTI.

Etsi kuvatekstiin joku muu sisältö kuin kuvan selostus.

EI: Pääministeri Vanhanen kättelee presidentti Putinia.
VAAN: Vanhanen ja Putin sopivat keinoista, joilla lyhennetään rekkajonoja rajalla.

KIRJOITA KUVATEKSTIN LOPPUUN KUVAN LÄHDE:
Kuva: Lehtikuva tai
Kuva: STT.

KIRJAA STT:N KUVIIN MYÖS KUVAAJAN NIMI, JOS SE ON TIEDOSSA.

Kuvatekstillä ei ole maksimipituutta, mutta pidä mitta kohtuullisena, jotta teksti mahtuu hyvin kuvan yhteyteen.

Lisää kuvien hakemisesta luvussa 11.3 (sisäinen ohje)

Teemauutiset

Asiakkaat voivat myös tilata STT:ltä erillisestä sopimuksesta esimerkiksi jonkin katastrofin yhteydessä niin sanotut teemauutiset, joita online-osasto julkaisee ja päivittää ympäri vuorokauden. Näistä tulee aina erilliset ohjeet deskille.

Lisäksi STT voi erillisestä sopimuksesta toimittaa niin sanottua teemasivustoa asiakkaan internetsivuille. Tällöin STT toimittaa asiakkaalle kokonaisen verkkosivuston materiaalit ja päivittää niitä. Esimerkkinä tästä ovat suuret urheilutapahtumat. Näistä tulee aina erilliset ohjeet deskille.

2.5.2 Screen-uutiset

Yleistä
Screen-uutisia voidaan julkaista erilaisissa päätelaitteissa, kuten tekstitelevisiossa ja julkisten tilojen näytöissä (aulat, auditoriot, kokoussalit jne.) eli screeneillä.

Screen-uutiset räätälöidään pituudeltaan ja sisällöltään päätelaitteeseen sopiviksi.

Katso sisäiset ohjeet luvussa 11.3

2.5.3 Tekstiviestiuutiset

Yleistä

STT tekee enintään 147 merkin mittaisia tekstiviestiuutisia (sms-uutisia, push-uutisia) 15 eri uutiskategoriassa. Jokaisesta kategoriasta lähetetään 30-45 uutista kuukaudessa eli keskimäärin yksi tai kaksi päivässä.

Tekstiviestiuutisten kategoriat

pääuutinen
kotimaa
ulkomaa
politiikka
talous
metsä- ja metalliteollisuus
informaatioteknologia
pörssi
viestintä ja markkinointi
urheilu
formula 1
jääkiekko
jalkapallo
viihde
kulttuuri

Tekstiviestiuutisten valinnat ja muoto

LÄHETÄ PÄIVÄN TÄRKEIMMÄT UUTISET PÄÄUUTISVIESTEINÄ.

LÄHETÄ KAIKKI YKKÖSPRIORITEETIN UUTISET PÄÄUUTISVIESTEINÄ.

NOUDATA MUOTOILUSSA TYYLIKIRJAN HYVÄ VIIVA -OHJEITA.

KÄSITELLESSÄSI VIIVAUUTISTA PERUSUUTISPALVELUUN LÄHETÄ SE SAMALLA TARPEEN MUKAAN MYÖS TEKSTIVIESTIUUTISENA.

Parhaimmillaan kiireellisestä uutisesta tehty viiva toimii sellaisenaan myös tekstiviestiuutisena. Viestejä poimitaan kuitenkin myös muista uutisista. Tekstiviestissä on hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa. Pyri kahden tai kolmen lauseen viesteihin.

Tarvittaessa myös online-toimittaja voi lähettää viivat viesteinä; deski sopii asiasta keskenään.

LYHENNÄ TARVITTAESSA SANOJA .

VIIVASSA: Elisan tulos kaksinkertaistui 200 miljoonaan euroon.
TEKSTIVIESTISSÄ: Elisan tulos kaksinkertaistui 200 Me:oon.

VIIVASSA: Uutistoimisto Reutersin mukaan…
TEKSTIVIESTISSÄ: Reuters:…

Kakkosprioriteetin uutisista pääuutisia ovat aina esimerkiksi seuraavat:

Nokian osavuositulos, Suomen vaalien tulokset, suurimpien ja Suomelle tärkeimpien ulkomaiden presidentti- ja parlamenttivaalien tulokset (näitä maita ovat USA, Venäjä, Saksa, Britannia, Ruotsi), samoissa maissa tapahtuvat hallitusten kaatumiset ja pääministerien erot, kotimaan suuret irtisanomiset (yli sata henkeä), kokonaisten tuotantolaitosten lakkautukset, suuret lento- tai laivaonnettomuudet länsimaissa, yli viisi ihmishenkeä vaatineet onnettomuudet kotimaassa, suomalaisten ja edellä mainittujen maiden valtionpäämiesten kuolemat sekä suomalaisten olympia- ja MM-mitalit.

Toisaalta läheskään kaikki kakkosprioriteetin uutiset eivät ole pääuutisviestin arvoisia. Kotimaan uutiset usein ovat, kun taas talouden ja ulkomaan kakkoset yltävät hyvin usein vain talous- ja ulkomaan viesteiksi, aina eivät edes niiksi.

NEUVOTTELE VALINNOISTA EPÄSELVISSÄ TAPAUKSISSA UUTISPÄÄLLIKÖN, KIRJOITTAJAN TAI MUIDEN DESKILÄISTEN KANSSA.

LÄHETÄ PÄÄUUTINEN AINA MYÖS AIHEALUEENSA MUKAISESSA KATEGORIASSA.

Valtiovarainministeriö esittää 15 prosentin korotusta väkevien juomien ja 10 prosentin korotusta mietojen juomien alkoholiveroon.
Kategoriat: pääuutiset, kotimaa ja politiikka

AFP: Britanniassa on havaittu uusi epäilty suu- ja sorkkatautitapaus. Tautia epäillään esiintyvän lähellä aluetta, jossa 1. tapaus havaittiin.
Kategoriat: pääuutiset ja ulkomaat.

Uutisten seuranta

SEURAA UUTISTAPAHTUMAN KÄÄNTEET LOPPUUN ASTI MYÖS TEKSTIVIESTEISSÄ.

Silloin kun tekstiviesteissä uutisoitu uutistapahtuma tuottaa myös jatkouutisia, myös niitä seurataan loppuun asti tekstiviesteissä. Toisinaan uutinen osoittautuu lopulta pieneksi (esimerkiksi onnettomuusvaara), mutta jos alkutilanteesta on lähetetty viesti, uutinen on myös kuitattava loppuun viestillä.

Isoimmista uutisista lähetetään luonnollisesti lukuisia, jopa kymmeniä viestejä mahdollisesti usean päivän tai viikon ajan.

Esimerkiksi Jokelan koulun ampumistragediasta 7.11.2007 tehtiin kahden ensimmäisen päivän aikana 31 tekstiviestiuutista.

kello 12.30:
Jokelan koulussa Tuusulassa on ammuttu. Poliisi vahvistaa
tiedon. Sillä ei ole tietoa uhreista.

kello 12.58:
Tuusulan sivistystoimenjohtaja: Jokelan koulussa on ammuttu
rehtoria. Rehtorin tilasta ei ole tietoa. Johtaja ei tiedä, onko
ampuja saatu kiinni.

kello 13.02:
Töölön vastaava lääkäri: Tuusulan kouluammuskelussa on
ainakin kolme uhria, joiden vammoista ei ole tietoa. IS:n
tietojen mukaan kuolleita olisi kolme.

kello 13.11:
Poliisi: Jokelan koulukeskuksessa on piiritystilanne. 18-vuotias
mies ampui tiettävästi kolme ihmistä. Myös poliisia kohti on
ammuttu.

kello 13.25:
Tuusulan kunta: Neljää ihmistä on ammuttu Jokelan koulussa.
Yksi on kuollut. Ampujan henkilöyttä ei tiedetä eikä sitä, onko
hänet saatu kiinni.
…

kello 18.07:
Poliisi: Jokelan koulun ammuskelussa kuoli 7 oppilasta ja 1
aikuinen nainen. Tekijä ampui itseään päähän. Ampuja on
Töölön sairaalassa.

KIINNITÄ HUOMIO UUSIEN KÄRKIEN TERÄVYYTEEN JA VIESTIN MUOTOILUUN.

Viestin jokaisessa lauseessa on oltava aidosti uutta asiaa tai uutisen kannalta olennaista taustaa. Erityistä huomiota muotoiluun pitää kiinnittää silloin, jos kategorioita vaihdetaan kesken uutisoinnin. Esimerkiksi kolarit voivat ensin näyttää pieniltä ja pelkän kotimaan viestin arvoiselta. Jos onnettomuus osoittautuu myöhemmin suuremmaksi ja se päätetään lähettää myös pääuutisena, viestin pitää palvella sekä kotimaan viestin saaneiden tarvetta saada lisätietoa että uutisen ensimmäisen kerran kuulevien tarvetta saada myös perustiedot.

Korjaukset

KORJAA VÄÄRÄT TIEDOT MYÖS TEKSTIVIESTIUUTISIIN.

Väärät tiedot korjataan aina riippumatta lähteestä. Tarvittaessa korjaajan voi myös mainita. Korjausviesti aloitetaan ilmoittamalla korjauksesta heti viestin alussa.

KORJAUS:…

LISÄÄ KORJAUSVIESTIIN MYÖS UUTTA TIETOA.

Uuden tiedon lisääminen on lähes aina mahdollista siinä vaiheessa, kun korjausviesti lähetetään.

Lähi- ja perushoitajien Super on hyväksynyt kunta-alan palkkaratkaisun. Liitto teki ratkaisun äänin 34-4.

KORJAUS: Super hyväksyi palkkaratkaisun äänin 30-4. Tehyn mukaan Superin päätös ei sido Tehyä. Se tekee päätöksensä lauantaina.
Kielletyt merkit

ÄLÄ KÄYTÄ TESTIVIESTIUUTISISSA ERIKOISMERKKEJÄ.

Katso luettelo luvussa 11.3 (sisäinen ohje)

Talouden tekstiviestit

Pääsääntö on, että talouden viivauutiset lähetetään myös talouden tekstiviesteinä. Muut talousuutiset lähetetään yleensä korkeintaan toimialansa mukaisina tekstiviesteinä. Tämän tekee online-toimittaja. Toimialakohtaisia tekstiviestikategorioita ovat pörssi, metsä- ja metalliteollisuus, informaatiotekniikka tai viestintä ja markkinointi.

Online-toimittaja lähettää myös pörssiviestin Helsingin pörssin aukioloaikoina kaksi kertaa päivässä. Ensimmäinen viesti tehdään aamun avauksesta kello 10:n jälkeen, toinen illan päätöksestä kello 18:n jälkeen.

Katso pörssiuutisohjeet luvussa 11.3 (sisäinen ohje)

Urheilun tekstiviestit

Urheilun tekstiviestiuutiset suunnitellaan mahdollisimman tarkkaan jo etukäteen. Urheilutoimitus merkitsee ehdotuksensa työnsuunnitteluohjelmaan. Ennakoitujen aiheiden lisäksi urheiluviestinä lähetetään myös seuratuimpien lajien uudet maailman ja Suomen ennätykset sekä muut merkittävät yllätyksenä tulevat urheilu-uutiset.

SEURAA URHEILUN LAATIMAA LISTAA URHEILUN SMS-VIESTEISTÄ. NEUVOTTELE EPÄSELVISSÄ TILANTEISSA UUTISPÄÄLIKÖN, MUIDEN DESKILÄISTEN TAI URHEILUTOIMITUKSEN KANSSA.

Tilannekohtaista harkintaa voi vaatia esimerkiksi se, lähetetäänkö tieto arvokisojen suomalaismitalista myös kotimaan viestinä. Yleensä esimerkiksi suomalaisten kansainväliset kultamitalit lähetetään myös kotimaan ja mahdollisesti myös pää- ja ykkösuutisena.

Urheiluun kuuluvat vielä alakategorioina jääkiekko, jalkapallo ja formula 1.

Katso formulaohjeet luvussa 11.3 (sisäinen ohje)

Formulat uutisoidaan kisaviikonloppuina yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti. Tämän lisäksi kaikki kiinnostava formulatietous laitetaan myös osakisojen välillä formulaviesteinä.

Myös ralliviesteissä noudatetaan deskin sisäistä ohjetta.

Katso ralliohjeet luvussa 11.3 (sisäinen ohje)

Jääkiekosta seurataan säännöllisesti SM-liiga, NHL:n loppupelit, maaottelut ja MM-kisat. Kansainvälisten turnausten ohjeet annetaan tapauskohtaisesti.

KIRJOITA VIESTI TULOSMUOTOON:

SM-liiga:
HIFK–JYP ja. 3–2 (0–0, 2–2, 0–0, 1–0), Jokerit–KalPa 4–3 (1–0, 1–3, 2–0), TPS–Pelicans 4–1 (2–0, 1–1, 1–0).

JOS ON TILAA, LISÄÄ VIESTIIN ESIMERKIKSI VOITTOMAALIN TEKIJÄ.

Jalkapallossa seurataan tekstiviesteinä Suomen jalkapalloliigan pelit, Uefa, Mestarien liiga, MM- ja EM-kisat.

KIRJOITA VIESTI TULOSMUOTOON:

Jalkapalloliiga: Tampere U–Haka 1–0 (0–0), TPS–MyPa 0–0, FC Lahti–VPS 1–0 (1–0), HJK–IFK Mariehamn 0–0, Jaro–KuPS 1–0 (1–0).

Jos tilaa on niukasti, viestin voi aloittaa "Liiga:...", mutta viestissä ei saa käyttää ilmaisuja jalkapallon SM-liiga (jottei sekoitu jääkiekkoon) tai Veikkausliiga (Veikkauksen tekstimainontaa).
Alex-viestit ja Ykkösuutiset

STT toimittaa myös Aamulehden Alexpressin tekstiviestit yhdessä Aamulehden kanssa. Palveluun kuuluu kolme tekstiviestikategoriaa, STT-Alex (yleisuutinen), talous ja urheilu. Viestit ovat samanmittaisia kuin STT:n omassakin tekstiviestipalvelussa.

Näiden lisäksi tehdään myös niin sanottuja ykkösuutisia, jotka on tarkoitettu asiakaslehtien tilaajille suunnattuun tekstiviestipalveluun. STT toimittaa palveluun päivän pääuutisen (ykkösuutisen) ja lehti oman alueensa uutiset. Ykkösuutisten uutiskynnys on siis korkeampi kuin pääuutisissa.

Katso Alex-ohjeet luvussa 11.3 (sisäinen ohje)

Katso ykkösuutisohjeet luvussa 11.3 (sisäinen ohje)

2.5.4 Radio: ääniuutiset ja sähkepaketit

Katso alaluvut 4.1 ja 4.2 Hyvä viiva ja Hyvä sähke

Aikataulu

STT tuottaa ääniuutiset arkisin joka tunti kello 6-23, viikonloppuisin ja pyhinä kello 8–23. Ääniuutisten pitää olla valmiina asiakkaiden noudettavissa viimeistään viisitoista minuuttia ennen tasatuntia, aamun ensimmäisen lähetyksen jo kahtakymmentä vaille.

Sähkepaketti lähetetään tekstinä STT:n uutislinjalle arkisin joka lähetyksestä, lauantaisin kello 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18, 20, 22 ja 23 sekä sunnuntaisin kello 7, 8, 10, 12, 14, 16, 18, 20, 22 ja 23.

Sähkepaketti lähetetään linjoille mielellään viittätoista minuuttia ennen tasatuntia, viimeistään kymmentä vaille.

Yötoimittajan tekemä aamun ensimmäinen sähkepaketti lähtee linjoille viimeistään puolelta (arkisin ja lauantaisin kello 5.30, sunnuntaina ja pyhisin 6.30). Aamun radiotoimittajan käytössä sen tulee olla arkisin jo kello 5.20.

Lähetysten kokoaminen

TEE VALINNAT AINA VIIME KÄDESSÄ UUTISARVON PERUSTEELLA.

Sähkepaketit ja ääniuutiset koostetaan STT:n perusuutispalvelun jutuista tai niiden pohjalta.

KÄYTÄ STT:N OMIA UUTISAIHEITA LÄHETYKSISSÄ AINA KUN MAHDOLLISTA. KAHDESTA SAMANARVOISESTA UUTISAIHEESTA VALITSE MIELUUMMIN OMA AIHE.

Isompi uutinen ohittaa kuitenkin aina pienemmän.

VALITSE LÄHETYKSIIN SEN HETKEN TÄRKEIMMÄT JA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET.

Lähetyksiin valitaan aina tärkeimmät, tuoreimmat ja kiinnostavimmat uutiset. Radiouutinen kestää toistoa, sillä etenkin aamulla ja iltapäivällä suuri osa kuuntelijoista vaihtuu. Sähkettä voi ja pitää kuitenkin versioida ja muokata eri lähetyksissä. Jos päivää hallitsee jokin iso uutinen, siihen voi hakea eri kärkiä, vaikka itse aihetta kuljettaisikin joka paketissa.

Kovien uutisten lisäksi paketeissa on hyvä olla aiheita, jotka ovat lähellä ihmisten arkea (esimerkiksi terveys, työelämä, kuluttaja-asiat, sää ja ympäristö). Mukaan kannattaa ottaa myös kulttuuria. Urheilusta kannattaa noteerata isoimmat uutiset, esimerkiksi suomalaisten menestymiset kansainvälisissä kisoissa.

VÄLTÄ PAKETTEJA, JOISSA ON PALJON SAMANTYYPPISIÄ AIHEITA, ESIMERKIKSI KOLME TALOUSSÄHKETTÄ TAI KOLME ULKOMAAN SÄHKETTÄ LEVOTTOMUUKSISTA.

KOKOA TÄRKEIMMÄT UUTISET PÄÄUUTISLÄHETYKSIIN TYÖPÄIVINÄ KELLO 7, 8, 12, 16, 17, 20 JA 23 SEKÄ VIIKONLOPPUISIN KELLO 8, 12, 16, 20 JA 23.

Kello 20:n ja 23:n paketit poikkeavat muista päälähetyksistä siten, että niihin koostetaan koko uutispäivä.

PAINOTA UUTISVALINNOISSA KOTIMAATA.

Lähetys olisi hyvä aloittaa kotimaan uutisilla. Ulkomaan uutinen pitää kuitenkin laittaa kärkeen, jos se on selvästi painavampi kuin lähetyksen kotimaan aiheet.

Kulttuuri ja urheilu istuvat yleensä parhaiten lähetyksen loppuun. Kun kyse on isosta tai erityisen kiinnostavasta uutisesta, pitää ne nostaa kärkeen (esimerkiksi Finlandia-palkinto tai olympiamitali).

MUISTA VANHA SÄÄNTÖ UUTISESTA TOISEEN SIIRTYESSÄ: MITÄ PIENEMMÄN HYPYN KUULIJA TEKEE MIELESSÄÄN, SITÄ HELPOMPI HÄNEN ON SEURATA UUTISIA.

Siirtyminen voi tapahtua esimerkiksi maantieteellisesti tai asiasisällön mukaan.

Oletetaan, että seuraavien uutisten uutisarvo olisi melko tasavahva: junaonnettomuus Ruotsissa, Keski-Euroopan tulvat, Suomen junien myöhästely, Suomeen tulossa kova myrsky ja suomalaisen hoitajan murhatuomio. Näistä voisi tehdä esimerkiksi seuraavanlaiset lähetykset:
1. vaihtoehto: suomalaisen hoitajan murhatuomio, Suomen junien myöhästely, junaonnettomuus Ruotsissa, Keski-Euroopan tulvat ja Suomeen tulossa kova myrsky.
2. vaihtoehto: Suomen junien myöhästely, junaonnettomuus Ruotsissa, Keski-Euroopan tulvat, Suomeen tulossa kova myrsky ja suomalaisen hoitajan murhatuomio.

Lähetyksissä voi harkinnan mukaan käyttää siirtymiä, jotka johdattavat seuraavaan aiheeseen.

Ulkomailta…, Täällä kotimaassa…, Lopuksi vielä urheilu-uutinen…

Tällaiset ilmaisut auttavat kuulijaa pysymään mukana. Niitä ei kuitenkaan kirjoiteta uutispalvelun sähkepakettiin.
Kesto ja sähkeiden määrä

LUE ÄÄNIUUTISISSA NELJÄSTÄ KUUTEEN SÄHKETTÄ.

Kesto ilman tunnusääntä on runsaat kaksi minuuttia. Ehdoton enimmäiskesto tunnusäänen kanssa on 2 minuuttia 30 sekuntia. Tunnusäänet vievät noin 13 sekuntia, joten itse uutiset saavat kestää enintään 2 minuuttia 17 sekuntia.

Sähkepaketti sisältää saman tekstin kuin ääniuutiset, mikä tarkoittaa noin 2 000:ta merkkiä. Aamun ensimmäinen paketti on arkisin vähintään 4 000 merkkiä pitkä (noin kahdeksan sähkettä) ja viikonloppuna vähintään 3 000 merkkiä pitkä (noin kuusi sähkettä).
Lähetyksen aloitus ja lopetus

ALOITA LÄHETYS TERVEHDYKSELLÄ JA KERTOMALLA OMA NIMESI SEKÄ STT.

Uutiset toimittaa N.N., hyvää huomenta!
Hyvää iltaa STT:stä, STT:n studiossa N.N.
Lähetyksen STT:stä toimittaa N.N., hyvää päivää.

HUOM: illan viimeisessä lähetyksessä ei enää toivoteta hyvää iltaa, vaan pelkkä uutisten toimittajan nimi ja STT riittää tervehdykseksi.

Lähetys päättyy viimeiseen sähkeeseen, eikä sen jälkeen sanota mitään ylimääräistä.

Embargot

Lähetyksissä voi käyttää juttuja, joiden embargo on tasalta. Embargo merkitään silloin sähkepaketin saatekaavioon ja kyseisen uutisen otsikkoon.

///AKAVA-SÄHKEEN EMBARGO KLO 14.00///.

STT edellyttää myös asiakkaiden noudattavan embargoja uutislähetysten julkaisemisessa.

Viikonloppuna lähetyksissä luetaan veikkaustuloksia. Oikeat rivit tulevat perusuutispalveluun peliuutiset-koodilla. Voitonjakoa ei tarvitse kertoa.

LUE LAUANTAINA HETI SEURAAVASSA LÄHETYKSESSÄ V75-RAVIEN, VAKIOVEIKKAUKSEN, LOTON JA JOKERIN OIKEAT RIVIT, MAHDOLLISESTI MYÖS SUURIMMAN VOITON SUMMA. LISÄÄ NE MYÖS SEURAAVAAN SÄHKEPAKETTIIN.
Viime hetken uutiset

SEURAA STT:N UUTISLINJAA VIELÄ STUDIOSSA. OTA TARVITTAESSA MUKAAN UUTISIA SUORAAN SIELTÄ.

SIJOITA UUSI TÄRKEÄ UUTINEN HETI KÄRKEEN TERVEHDYKSEN JÄLKEEN JA JÄTÄ VASTAAVASTI POIS JOKIN TOINEN SÄHKE.

LYKKÄÄ SEURAAVAAN LÄHETYKSEEN AIHEET, JOISTA EI VIELÄ OLE RIITTÄVÄSTI TIETOA TAI JOITA ON ALKUTIETOJEN PERUSTEELLA VAIKEA YMMÄRTÄÄ.

Jollei iso uutinen ehdi ääniuutisiin, voit silti lisätä sen sähkepakettiin.

Äänet eli efektit

Radiolähetyksiin voidaan lisätä ääniefektejä eli erilaisia lyhyitä äänellisiä elementtejä. Näitä voivat olla erilaiset kommentit tai vastaukset tai tehosteäänet (esimerkiksi mielenosoituksen huutoja tai vaikkapa lasten iloista kiljahtelua uimarannalla uimavesien lämpötilaa koskevan sähkeen yhteydessä). Ääni tuo lisäarvoa sähkeeseen. Ääniefektissä ei toisteta jo sähkeessä luettua, vaan se jatkaa aihetta. Parhaiten radiossa toimivat ääniklipit, joissa haastateltava kommentoi, ottaa kantaa tai tekee johtopäätöksiä.

VALITSE ÄÄNIEFEKTIKSI JOKIN PÄIVÄN TÄRKEIMMISTÄ TAI KIINNOSTAVIMMISTA AIHEISTA. MIETI, MISTÄ SAISI RADIOON ISTUVAN KOMMENTIN.

Ääni voidaan irrottaa kirjoittavan toimittajan haastattelusta, videoklippiä varten tehdystä materiaalista tai se voidaan tehdä puhelimitse. Ääni voi olla myös lyhyt raportti, jonka voi tehdä deskiläinen tai esimerkiksi aluetoimittaja tai ulkomaanmatkalla oleva toimittaja.

Haastattelussa saatuja tietoja voi käyttää sähkepaketeissa kirjoitetussa muodossa.

TEE LÄHETYKSESTÄ NORMAALI SÄHKEPAKETTI, VAIKKA SIINÄ OLISI ÄÄNI. PAKETIN PITUUS PYSYY SIIS SAMANA.

2.6 Ulkoinen ja sisäinen palaute

STT:n olemassaolon ja työn tekee mahdolliseksi vain asiakkaiden ja yleisön luottamus. Siksi myös heiltä tuleva palaute tulee ottaa vakavasti, eikä saa syntyä sellaista käsitystä, että STT suhtautuisi heidän näkemyksiinsä ylimielisesti tai vähättelevästi.

Palaute on olennaisen tärkeää kaiken työn kehittämisessä. Ammattimaiseen journalismiin kuuluu oman työn rehellinen tarkastelu ja ulkopuolisten näkemysten kuunteleminen.

STT:n sisäisen palautteen tarkoituksena ei ole arvioida, kuka on onnistunut ja kuka epäonnistunut työssään, vaan tarkastella, miten STT on onnistunut asiakkaiden ja yleisön palvelemissa ja mitä voidaan ehkä ottaa opiksi.

2.6.1 Ulkoinen palaute

STT:n verkkosivujen kautta annettu palaute ohjautuu automaattisesti toimituksen yhteiseen sähköpostiosoitteeseen, esimiehille, tuottajille ja johtoryhmälle. Palautteeseen vastaaminen kuuluu sen osaston esimiehelle, jota palaute lähinnä koskee. Uutispäällikkö seuraa, että palautteeseen vastataan ja huolehtii itse vastaamisesta, jos esimies on pitkään poissa.

Esimiehet ja uutispäällikkö tai heidän poissa ollessaan toimitussihteeri tai yötoimittajat huolehtivat myös, että palautteessa esiin tulevat korjaukset tai oikaisut tehdään mahdollisimman nopeasti.

OTA ENNEN KORJAAMISTA YHTEYTTÄ JUTUN KIRJOITTAJAAN.

Jos virhe on yksiselitteinen tai asia voidaan varmistaa luotettavasti, korjaus voidaan tehdä, vaikkei kirjoittajaa tavoitettaisi.

Yleisempään STT:tä koskevaan palautteeseen vastaa joko uutispäällikkö tai toimituspäällikkö.

KUITTAA AINA PALAUTE VASTATUKSI PISTÄMÄLLÄ VASTAUKSESI TIEDOKSI MUILLE PALAUTETTA SEURAAVILLE (KS. STT:N SISÄISET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET.)

Tämä on tärkeää, jotta palautteisiin vastaamista voidaan seurata.

PISTÄ SAMAAN JAKELUUN MYÖS MUUTA KAUTTA, ESIM. SÄHKÖPOSTITSE TULLUT PALAUTE, JOLLEI KYSE OLE HENKILÖKOHTAISEKSI TAI LUOTTAMUKSELLISEKSI TARKOITETUSTA KIRJEENVAIHDOSTA.

VASTAA ASIALLISEEN PALAUTTEESEEN AINA, JOS PALAUTTEEN ANTAJA ON JÄTTÄNYT YHTEYSTIETONSA. KIITÄ PALAUTTEESTA JA VASTAA SIIHEN ASIANMUKAISESTI. LIITÄ MUKAAN NIMESI, TEHTÄVÄSI JA YHTEYSTIETOSI.

Tarvittaessa esimies informoi palautteesta jutun tehnyttä toimittajaa tai ryhmää. Ulkopuolelta saatua palautetta voidaan käsitellä myös STT-intraan kirjatussa toimituksen johdon palautteessa, jos siihen on aihetta.

KIRJAA YLEISESTI MERKITTÄVÄ JA KIINNOSTAVA PALAUTE ESIMERKIKSI ASIAKASTAPAAMISISTA STT-INTRAN PALAUTESIVUILLE.

2.6.2 Sisäinen palaute

STT:n sisäinen palautejärjestelmä perustuu toisaalta säännölliseen kirjalliseen palautteeseen, toisaalta esimiesten, johdon ja kollegojen antamaan suulliseen palautteeseen.

Tärkein palaute tulee aina lähimmältä esimieheltä, jolla on paras kuva itse kunkin työstä. Myös jutun käsittelijän sekä sitä STT:n eri palveluihin muokkaavan toimittajan antamaa palautetta kannattaa kuunnella erityisen tarkasti, koska he katsovat tekstiä samasta näkökulmasta kuin asiakas ja yleisö.

Kirjallisen palautteen edellisen vuorokauden tai viikonlopun työstä valmistelee palautevuorossa oleva johtoryhmän jäsen sekä sovittuina päivinä deskin esimies. Palautteen tarkoituksena on katsoa työn tuloksia ennen muuta lukijan, kuulijan ja katsojan silmin. He eivät tiedä eikä heidän tarvitsekaan tietää, millaisia hankaluuksia uutistyössä on ollut. Vain lopputulos ratkaisee.

Toisaalta palautteessa on syytä tarkastella myös työprosessia. Onnistuminen on aina yhden tai useampien henkilöiden ansiota, kun taas epäonnistumisesta vastaa tavalla tai toisella organisaatio ja viime kädessä johto. Epäonnistumisen syynä voi olla merkiksi työn puutteellinen suunnittelu, ohjeistaminen tai resursointi. Tällaiset virheet osataan korjata vasta, kun ne on tunnistettu.

Palautteesta keskustellaan päiväkokouksessa, jolloin myös esimiehet ja muut paikalla olijat kertovat siitä omat kantansa. Keskustelun jälkeen palautteen antaja kirjaa palautteen ja siitä käydyn keskustelun STT-intran palauteosioon.

Sen jälkeen kuka tahansa STT:läinen voi kommentoida palautetta ja tehtyä työtä. Keskustelu saa olla suoraa, mutta sen pitää pysyä asiallisena, eikä siinä ole tarkoitus ruotia yksittäisten ihmisten työtä.

ANNA PALAUTETTA AINA, KUN HUOMAAT SIIHEN AIHETTA RIIPPUMATTA ROOLISTASI. OLE RAKENTAVA. PYYDÄ ITSE PALAUTETTA, KUN KAIPAAT SITÄ.

MUISTA, ETTEI PALAUTE KOSKAAN KOHDISTU HENKILÖÖN VAAN TYÖHÖN.

2.7 Tiedonhankinta

STT:n uutistyö perustuu toisaalta lähteiden tarjoaman tiedon jatkuvaan ja kattavaan seurantaan, toisaalta oma-aloitteiseen ja aktiiviseen tiedon¬hankintaan. STT suhtautuu kaikkiin tietolähteisiin kriittisesti ja päättää aina itsenäisesti, mitä tietoja, miten ja milloin se uutisoi.

Ratkaisut perustuvat tähän tyylikirjaan kirjattuihin uutiskriteereihin ja pelisääntöihin. Kiistanalaiset tai epävarmat tiedot tarkistetaan ja yhteen lähteeseen perustuvien tietojen lähde kerrotaan.

Tiedot hankitaan avoimesti aina, kun se on mahdollista. STT:n toimittajat esittäytyvät ja kertovat, mihin tarkoitukseen tietoja käyttävät. Tästä käytännöstä voi poiketa vain toimituksen johdon luvalla ja yleisölle merkittävien tietojen hankkimiseksi silloin, kun niitä ei voi muuten saada.

Tällöinkin STT ilmoittaa asianosaisille ennen jutun julkaisemista, että sitä varten on käytetty poikkeuksellisia tiedonhankintakeinoja, ja antaa heille mahdollisuuden kommentoida tietoja. Lisäksi jutussa kerrotaan, millä tavalla tiedot on saatu.

2.7.1 Tiedon lähteistä

STT seuraa ympäri vuorokauden toimitukseen tulevaa sähköpostia ja telefaxeja, verkkopalvelun kautta annettuja uutisvihjeitä ja palautetta, STT:n tiedotepalvelun kautta kulkevia tiedotteita, sisäministeriön 112-hälytyspalvelua, ulkomaisia uutistoimistoja sekä keskeisten medioiden uutislähetyksiä, verkkopalveluja ja teksti-tv-uutisia.

Toimituksen tavoittaa aina sähköpostiosoitteesta toimitus(at)stt.fi sekä numeroista (09) 6958 1321 (päivystävä reportteri) ja (09) 6958 1335 (telefax).

112-seurannan lisäksi STT soittaa säännölliset puhelinkierrokset hätäkeskuksiin, pelastusviranomaisille ja poliisille useita kertoja vuorokaudessa.

STT:n eri toimituksilla on myös omat säännöllisesti seurattavat lähteensä, joilta tarkistetaan jopa päivittäin mahdolliset uudet uutisaiheet joko puhelimitse, painetusta materiaalista, verkkosivujen kautta tai käymällä paikan päällä. Esimerkkejä tällaisista lähteistä ovat oikeusistuimet, oikeuskansleri, oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjänvirasto sekä isojen kaupunkien luottamuselimet.

Eduskunnan työskennellessä STT on päivittäin paikalla Eduskuntatalossa, jossa toimituksella on oma työhuone. Samaten STT:n toimittajat seuraavat tärkeimpiä ja kiinnostavimpia tiedotustilaisuuksia, oikeudenkäyntejä ja muita merkittäviä tapahtumia. Esimerkiksi hallituksen tärkeiden kokousten ja työmarkkinaneuvottelujen aikana toimittajat odottavat kokoustilojen ulkopuolella tilaisuuden päättymistä haastatellakseen osanottajia.

Silloin kun tapahtumiin ei mennä paikalle, tietoa hankitaan tarpeen mukaan puhelimitse.

Kotimaisen ja ulkomaisen uutismedian lisäksi toimituksissa seurataan muun muassa erikoisalojen lehtiä ja kirjallisuutta.

Vakiintuneiden lähteiden seurannan lisäksi STT:n toimittajat etsivät uutisaiheita ja päivittävät tietojaan monin eri tavoin. Eri tahoja tavataan säännöllisen uutistyön lisäksi taustatilaisuuksissa, vierailuilla ja muissa tapaamisissa. Uutisaiheet voivat nousta esiin myös toimittajien oman arkielämän tai tuttavapiirin kautta.

Julkaistujen ja julkisten lähteiden lisäksi STT:llä on käytössään maksullisia sähköisiä tietolähteitä esimerkiksi kaupparekisteri- tai osoitetietojen selvittämistä varten.

Eri uutistilanteissa tietoja hankitaan ja täydennetään hyvinkin erilaisilta tahoilta. Merkittäviä ovat myös toimittajan omat havainnot sekä silminnäkijöiltä saadut tiedot.

HANKI TIETOA SITÄ AKTIIVISEMMIN JA MONIPUOLISEMMIN, MITÄ MERKITTÄVÄMMÄSTÄ, KIINNOSTAVAMMASTA JA MONITULKINTAISEMMASTA UUTISAIHEESTA ON KYSE.

TAVOITTELE KIISTANALAISISSA ASIOISSA AINA ERI OSAPUOLIA JA TARKISTA TIEDOT USEAMMASTA LÄHTEESTÄ.

ÄLÄ TYYDY TIEDOTTEESEEN, JOS SE PERUSTUU ESIMERKIKSI MIETINTÖÖN TAI SELVITYKSEEN. HANKI ALKUPERÄINEN AINEISTO TOIMITUKSEEN, VAIKKA SITÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ EHDITTÄISI KÄYTTÄÄ TAI SIITÄ VOITAISIIN HYÖDYNTÄÄ VAIN OSIA.

MUISTA, ETTÄ VIRANOMAISTEN ASIAKIRJAT OVAT JULKISUUSLAIN MUKAAN JULKISIA, JOLLEI NIIDEN SALAAMISEEN OLE LAIN HYVÄKSYMÄÄ SYYTÄ. VAADI SIIS AINA KUULLA SYY, JOLLET SAA PYYTÄMIÄSI TIETOJA.

Katso luku 8.4 Asiakirjojen julkisuus

ÄLÄ KYSY ASIANOSAISILTA TAI SILMINNÄKIJÖILTÄ PELKKIÄ KOMMENTTEJA VAAN TARKISTA AINA, ONKO HEILLÄ MYÖS LISÄTIETOA ITSE ASIASTA.

Internetistä löytyy yhä enemmän uutislähteitä esimerkiksi äkillisissä uutistilanteissa sekä erikoisalojen uutisaiheissa, joista tiedonhankinta muuten on haastavaa. Esimerkiksi YouTuben ja keskustelufoorumeiden kaltaisten yhteisöpalveluiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tavallistakin tarkempaa lähdekritiikkiä.

SUHTAUDU AINA INTERNETISSÄ LIIKKUVAAN TIETOON VIHJETIETONA, JOLLEI SE OLE PERÄISIN LUOTETTAVALTA SIVUSTOLTA. TARKISTA SE VAKIINTUNEISTA, LUOTETTAVISTA LÄHTEISTÄ.

Ulkomaiden uutisia hankitaan uutistoimistojen ja ulkomaisen median lisäksi omilta ulkomailla työskenteleviltä kirjeenvaihtajilta ja avustajilta. Kirjeenvaihtajat STT:llä on Brysselissä, Tukholmassa, Tallinnassa, Moskovassa ja Washingtonissa, avustajia useissa maissa eri puolilla maailmaa.

ETSI MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN ALKUPERÄISLÄHTEITÄ MYÖS ERITYISEN KIINNOSTAVIIN TAI KOSKETTAVIIN ULKOMAAN UUTISIIN. SELVITÄ, ONKO PAIKAN PÄÄLLÄ SUOMALAISIA TAI ONKO SUOMESSA TILANTEEN ASIANTUNTIJOITA.

Yhteystiedot esimerkiksi viranomaisille ja yrityksiin sekä tiedotteet löytyvät usein internetistä.

2.7.2 Tarkkuus

STT pyrkii kaikessa uutisoinnissaan ehdottomaan luotettavuuteen. Siksi tiedot tarkistetaan mahdollisimman huolellisesti, kaikkiin lähteisiin suhtaudutaan kriittisesti, kiistanalaisissa asioissa käytetään useampia lähteitä ja asian eri osapuolia pyritään kuulemaan aina, kun se on mahdollista.

Tärkeintä journalismissa on, että keskeiset asiat on ymmärretty ja kerrottu oikein, ei kuitenkaan aina tiedonlähteiden toivomassa muodossa vaan tavalla, josta yleisö ymmärtää asian ja sen merkityksen.

Keskeisen asiasisällön lisäksi myös muiden tietojen on kuitenkin oltava mahdollisimman virheettömiä, sillä lukijoiden, kuulijoiden ja katsojien luottamus on STT:n tärkein pääoma. Luottamus heikkenee aina, jos he havaitsevat virheitä itselleen tutuissa asioissa, vaikka ne olisivat itse uutisaiheen kannalta vähemmän merkityksellisiä.

TARKISTA JUTUSTASI MYÖS YKSITYISKOHDAT.

KIINNITÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA IHMISTEN NIMIIN JA TITTELEIHIN, SAMOIN PAIKKAKUNTIEN JA YRITYSTEN, JÄRJESTÖJEN TAI MUIDEN ORGANISAATIOIDEN NIMIIN, LUKUIHIN, MITTAYKSIKÖIHIN SEKÄ RIKOS- JA OIKEUSUUTISISSA RIKOSNIMIKKEISIIN JA TUOMION TÄSMÄLLISEEN SISÄLTÖÖN.

ÄLÄ TINGI TARKISTAMISESTA KIIREEN VUOKSI.

KERRO LÄHTEESI AVOIMESTI JA TARKASTI, JOTTA LUKIJA, KUULIJA TAI KATSOJA VOI MYÖS ITSE ARVIOIDA TIEDON LUOTETTAVUUTTA.

Katso luku 2.8 Lähteiden ja omien haastattelujen merkitseminen

KERRO AINA, JOS TIEDOT OVAT EPÄVARMOJA, KIISTANALAISIA TAI RISTIRIITAISIA.

PYRI TARKISTAMAAN KIISTANALAISET TIEDOT AINAKIN KAHDESTA ENSIKÄDEN TIETOLÄHTEESTÄ, JOTKA OVAT MIELUITEN TOISISTAAN RIIPPUMATTOMIA.

KERRO JUTUSSA, JOLLET TAVOITTANUT KIISTANALAISEN ASIAN OSAPUOLTA TAI HÄN EI SUOSTUNUT KOMMENTOIMAAN ASIAA. TÄSMENNÄ TARPEEN MUKAAN, MILLOIN JA MIKSI KOMMENTTIA EI SAATU.

ÄLÄ TUKEUDU UUTISISSA TOISEN KÄDEN LÄHTEISIIN. JOS NIISTÄ SAATUJEN TIETOJEN KÄYTTÄMINEN ON POIKKEUSSYISTÄ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, SOVI SIITÄ TOIMITUKSEN JOHDON KANSSA JA TEE LÄHTEIDEN EPÄVARMUUS SELVÄKSI JUTUSSA.

JÄTÄ POIS ASIAT, JOISTA ET OLE VARMA.

Tarkkuus ei kuitenkaan journalismissa tarkoita kaikkien yksityiskohtien kertomista. Liika seikkaperäisyys voi vaikeuttaa olennaisten asioiden ymmärtämistä ja tuottaa juttuun jopa virheitä, koska tarkistettavia yksityiskohtia jää liikaa.

HARKITSE, MITKÄ TIEDOT OVAT LUKIJALLE TARPEEN. KARSI JA YKSINKERTAISTA, MUTTA VARO ANTAMASTA ASIOISTA VÄÄRÄÄ KUVAA.

MUISTA, ETTEI UUTISJOURNALISMIN TARKOITUS OLE KERTOA MISTÄÄN AIHEESTA KAIKKEA MAHDOLLISTA.

Asiantuntijat tai -harrastajat voivat helposti hankkia lisätietoa muista lähteistä.

2.7.3 Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen

ESITTÄYDY HAASTATTELU- JA MUISSA TIEDONHANKINTATILANTEISSA JA KERRO TEKEVÄSI JUTTUA STT:LLE. KERRO MYÖS, MITÄ AIHETTA JUTTU KOSKEE.

Näin voit käyttää tietoja ja lausuntoja jutussa vapaasti ja mainita lähteen.

Lähde ei voi kieltää lausuntojensa käyttöä jälkikäteen, jollei tilanne ole olennaisesti muuttunut haastattelun jälkeen. Jos haastateltava haluaa rajata osan tiedoista vain taustakäyttöön, siitä tulee siis sopia etukäteen ja vain tilanteissa, joissa hänellä ei ole velvollisuutta kertoa niitä julkisesti.

Katso luku 8.1 Journalistin ohjeet

Taustakeskustelussa saamiasi tietoja voit käyttää esimerkiksi tietojen varmistamiseen tai lisätiedon hankinnan pohjana. Erityisen luotettavalta lähteeltä saatuja taustatietoja voit julkaista myös jutussa, mutta harkitse tätä aina huolellisesti, jollet voi tarkistaa tietoja muualta.

SOVI AINA SELVÄSTI, JOS KESKUSTELU TAI SEN OSA KÄYDÄÄN TAUSTAKESKUSTELUNA.

VARO NIMEÄMÄSTÄ TAUSTATIETOJA ANTANUTTA LÄHDETTÄSI SEN ENEMPÄÄ JUTUSSA KUIN ULKOPUOLISILLEKAAN, ESIMERKIKSI MUILLE HAASTATELLUILLE.

Taustatietoa on kaikki, mitä et jutussa julkaise. STT ei myöskään luovuta kolmansille osapuolilla toimituksen omaan käyttöön saatua aineistoa ilman toimituksen johdon lupaa.

SELVITÄ PELISÄÄNNÖT HAASTATELULLE ERITYISEN HUOLELLI¬SESTI, JOS TILANNE ON HÄNELLE VAIKEA TAI UUSI. VARMISTA SILLOIN, ETTÄ HÄN TIETÄÄ KESKUSTELLEENSA JUTTUA TEKEVÄN TOIMITTAJAN KANSSA.

TUTUSTU HAASTATELTAVAN OIKEUKSIA JA POIKKEUKSELLISIA HAASTATTELUTILANTEITA KOSKEVIIN OHJEISIIN LUVUSSA TOIMITTAJAN ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA.

NOUDATA STT:N OHJEITA HAASTATTELUJEN LÄHDEMERKINNÖISTÄ JA SUORIEN SITAATTIEN KIRJAAMISESTA.

Aika-ajoin haastattelujen sisällöstä tai sovituista pelisäännöistä syntyy keskustelua jälkikäteen. STT puolustaa näitä ohjeita noudattaneen toimittajansa näkemystä. Turhilta erimielisyyksiltä vältytään helpoimmin, kun haastattelut tallennetaan.

PYRI TALLENTAMAAN HAASTATTELUT AINA, KUN SE ON MAHDOLLISTA. JOS ASIA VOI OSOITTAUTUA KIISTANALAISEKSI, SÄILYTÄ ÄÄNITTEET JA MUISTIINPANOT.

KERRO TALLENTAMISESTA ENNEN HAASTATTELUA, JOS ÄÄNITE ON TARKOITUS JULKAISTA ESIMERKIKSI RADIOSSA TAI VERKOSSA.

Muuten äänitteen julkaisemiseen on erikseen pyydettävä haastatellun lupa. Omaan käyttöösi voit tallentaa haastatteluja myös ilmoittamatta siitä haastatellulle.

Katso luku 8.3 Haastateltavan oikeudet

2.7.4 Nimeämättömät lähteet

ILMOITA AINA TOIMITUKSEN JOHDOLLE, JOS JULKAISTAVAKSI AIOTTU JUTTU PERUSTUU NIMEÄMÄTTÖMIIN LÄHTEISIIN.

Toimituksen johto voi kieltää tiedon kertomisen nimeämättömänä. Päätoimittajalla tai hänen sijaisellaan on myös oikeus saada tarvittaessa tietää lähteet, joihin julkaistu juttu perustuu.

KÄYTÄ NIMEÄMÄTTÖMIÄ LÄHTEITÄ VAIN, KUN SE ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TÄRKEÄN TIEDON KERTOMISEKSI. PYRI AINA LÖYTÄMÄÄN LÄHDE, JOKA AVOIMESTI VAHVISTAA TIEDON.

ARVIOI AINA ERITYISEN HUOLELLISESTI NIMETTÖMYYDEN SUOJASSA ANNETTUJEN TIETOJEN LUOTETTAVUUTTA. MUISTA, ETTÄ STT KANTAA ITSE VASTUUN NIIDEN OIKEELLISUUDESTA, JOLLEI LÄHDETTÄ OLE NIMETTY.

MÄÄRITTELE JUTUSSA AINAKIN SE, MILLAISESTA LÄHTEESTÄ ON KYSE, PAITSI JOS SEN KERTOMINEN UHKAA PALJASTAA LÄHTEEN.

Näin lukija voi itsekin arvioida tietojen luotettavuutta.

VÄLTÄ VARSINKIN TILANTEITA, JOISSA LÄHDE PÄÄSEE ANTAMAAN NIMETTÖMYYDEN SUOJASSA TOISELLE HENKILÖLLE TAI ORGANISAATIOLLE ERITYISEN VAHINGOLLISIA LAUSUNTOJA. JOS NÄIN ON KUITENKIN PERUSTELLUSTI SYYTÄ MENETELLÄ, SOVI SIITÄ TOIMITUKSEN JOHDON KANSSA.

HARKITSE TARKASTI, ENNEN KUIN LUPAAT TIETOLÄHTEELLESI LÄHDESUOJAN, JOS AIOT KÄYTTÄÄ SEN SUOJASSA ANNETTUJA TIETOJA JUTUSSA ILMAN MUITA VAHVISTUKSIA. SELVITÄ ENNEN LÄHDESUOJAN LUPAAMISTA MAHDOLLISIMMAN HYVIN, MILLAISISTA TIEDOISTA ON KYSE.

JOS LUPAAT LÄHDESUOJAN, KERRO, MITÄ SE MERKITSEE. KERRO MYÖS, ETTÄ LÄHDESUOJASTA HUOLIMATTA STT:N PÄÄTOIMITTAJALLA TAI HÄNEN SIJAISELLAAN ON OIKEUS SAADA TIETOONSA LÄHTEEN HENKILÖYS. MYÖS HE KUNNIOITTAVAT KUITENKIN LUVATTUA LÄHDESUOJAA.

Katso luku 8.5 Journalistin oikeudellinen vastuu

2.7.5 Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät

Jollei tärkeitä tietoja voi saada avoimesti, voit toimituksen johdon luvalla turvautua niin sanottuihin poikkeuksellisiin tiedonhankintakeinoihin ja esiintyä esimerkiksi tavallisena kuluttajana kertomatta olevasi toimittaja.

PYYDÄ POIKKEUKSELLISTEN TIEDONHANKINTAKEINOJEN KÄYTTÖÖN AINA TOIMITUKSEN JOHDON LUPA.

KERRO TIEDONHANKINNASTA ENNEN JUTUN JULKAISUA ASIANOSAISILLE AINA KUN MAHDOLLISTA JA ANNA HEILLE MAHDOLLISUUS KOMMENTOIDA ASIAA.

KERRO JUTUSSA, MITEN TIEDOT HANKITTIIN, JA PERUSTELE SE TARVITTAESSA LUKIJOILLE. MUISTA MAINITA, JOS ASIANOSAISET EIVÄT OLE HALUNNEET KOMMENTOIDA ASIAA.

2.8 Lähteiden ja omien haastattelujen merkitseminen

DOKUMENTOI LÄHTEET JUTUSSA AVOIMESTI JA TARKASTI, JOS NIILLÄ ON MERKITYSTÄ TIEDON LUOTETTAVUUTTA ARVIOITAESSA.

KERRO LÄHDE, JOS TIETO ON PERÄISIN VAIN YHDESTÄ LÄHTEESTÄ, ELLEI OLE HYVIN PERUSTELTUA SYYTÄ MENETELLÄ TOISIN.

KERRO, JOS TIETO ON EPÄVARMA TAI KIISTANALAINEN TAI ERI LÄHTEISTÄ SAATU TIETO ON RISTIRIITAISTA.

PYRI MAINITSEMAAN LÄHTEET JUTUN ALKUPUOLELLA, JOTTA JUTUN LYHENTÄMINEN EI HÄVITÄ NIITÄ. KIISTANALAISISSA JUTUISSA MAINITSE LÄHDE HETI.

Lähdettä ei tarvitse mainita erikseen lyhyissä rutiinijutuissa, jos se käy
asiayhteydestä yksiselitteisesti ilmi.

poliisi pidätti, liitto palkitsi, ministeriö nimitti.

KERRO, MISSÄ YHTEYDESSÄ TIETO ON ANNETTU.

tiedotteessa, STT:lle, sanottu tiedotusvälineille/toimittajille, x-juhlassa pitämässään puheessa, tiedotustilaisuudessa, eri asiaa koskeneessa tiedotustilaisuudessa

Jos puhereferaatissa ei mainita, missä tilaisuudessa puhe on pidetty, kutsu sitä kannanotoksi tai lausunnoksi ja päivää juttu Helsinkiin.

ERITTELE LÄHTEISTÄ SAATU TIETO NIIN, ETTEIVÄT TIEDOT MENE VÄÄRÄN LÄHTEEN TILIIN. EROTA MYÖS OMAT PÄÄTELMÄT LÄHTEEN ANTAMISTA TIEDOISTA.

Ilmoita myös suorien sitaattien lähde kunkin sitaatin yhteydessä, jollei se käy muuten yksiselitteisesti ilmi.

MAINITSE AINA KÄYTTÄMÄSI MEDIALÄHTEET, MYÖS SILLOIN KUN KIRJOITAT OMAN JUTUN TOISEN MEDIAN KERTOMASTA AIHEESTA.

Katso tarkemmin:
2.3.4 Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa
2.3.5 Ns. krediitit muille viestimille

KÄYTÄ PIDÄTTYVÄSTI NIMEÄMÄTTÖMIÄ LÄHTEITÄ.
IDENTIFIOI NIMETTÖMÄT LAUSUMAT LÄHDESUOJAA VAARANTAMATTA MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN SITEN, ETTÄ LUKIJA VOI ARVIOIDA LÄHTEEN LUOTETTAVUUTTA JA PÄTEVYYTTÄ.

…kerrotaan ministeriöstä, virastosta; puoluelähteiden, hallituslähteiden, viranomaislähteiden, lehtitietojen mukaan.

Poikkeustapauksissa voit toimituksen johdon luvalla käyttää mainintaa STT:n tietojen mukaan.

2.8.1 Omat haastattelut

KIRJAA JUTTUUN SELVÄSTI, JOS JUTUSSA ON KYSE OMASTA HAASTATTELUSTASI. MAINITSE TIETO JUTUN ALKUPUOLELLA, JOTTA JUTUN LYHENTÄMINEN EI HÄVITÄ SITÄ.

…puheenjohtaja Matti Vanhanen kertoo STT:n haastattelussa.

OLE TÄSMÄLLINEN SUORIA HAASTATTELULAUSUMIA ELI SITEERAUKSIA KIRJATESSASI.

Välttämätön kielellinen editointi on sallittua sisällöllistä viestiä
muuttamatta.

TOTEA JUTUSSA AINA ERIKSEEN, JOS OLET TEHNYT HAASTATTELUN KIRJALLISESTI TAI SÄHKÖPOSTITSE.

KERRO JUTUSSA, ETTÄ OLET TEHNYT HAASTATTELUN PUHELIMITSE, JOS LUKIJALLE SAATTAA SYNTYÄ KÄSITYS, ETTÄ HAASTATTELU OLISI TEHTY HENKILÖKOHTAISESTI, TAI JOS HAASTATTELUTAVAN KERTOMINEN ANTAA LUKIJALLE TARPEELLISTA LISÄTIETOA.

ILMAISE JUTUSSA, JOS LÄHDE ON ANTANUT ASIASTA KIRJALLISEN LAUSUMAN TAI OLLUT ITSE ALOITTEELLISESTI YHTEYDESSÄ STT:HEN.

"Viialainen ja Niinistö ottivat ärhäkästi yhteen työmarkkinapolitiikasta jo vaalinalusviikolla MTV3:n vaalitentissä. Rakkaan vihollisen ruusuinen ja risuinen kirjoitus sai Niinistön tarttumaan luuriin vielä kerran. Hän soitti itse STT:hen keskiviikkona.
– Harmi, että tuli harhaisku SAK:lta sitten, hän tuikkasi."

Tulostettava versio

TIETOA STT:N PALVELUISTA

Ideasta jutuksi